Takaisin

Tärisevien työkalujen käyttö rannekanavaoireyhtymän riskitekijänä

Näytönastekatsaukset
Eira Viikari-Juntura
18.4.2013

Näytön aste: B

Tärisevien työkalujen käyttö ilmeisesti lisää rannekanavaoireyhtymän riskiä.

Systemoituun katsaukseen «van Rijn RM, Huisstede BM, Koes BW ym. Association...»1 sisällytettiin 44 alkuperäistutkimusta (vuodesta 1966 syyskuuhun 2007), joista 30 oli poikkileikkaustutkimuksia, 9 tapaus-verrokkitutkimuksia ja 5 eteneviä seurantatutkimuksia. Tutkimuksista 22 perustui työkuormituksen arvioinnin ammattinimikkeeseen ja 23 fyysisiin työkuormitustekijöihin. 5 työssä selvitettiin tärisevien työkalujen käyttöä.

Rannekanavaoireyhtymän riski oli suurin lihan- ja kalanjalostusteollisuudessa, metsäteollisuuden töissä, joissa käytettiin moottorisahaa, ja elektroniikkateollisuuden kokoonpanotöissä. Päivittäinen tärisevien työkalujen käyttö oli yhteydessä rannekanavaoireyhtymään. Yhdessä katsaukseen sisältyvässä tutkimuksessa «Bovenzi M, Della Vedova A, Nataletti P ym. Work-re...»2 todettiin aikapainotettu 3,9 m/s2 raja-arvo kahdeksan tunnin tärinäaltistukselle. Toisessa tutkimuksessa «Wieslander G, Norbäck D, Göthe CJ ym. Carpal tunne...»3 todettiin tärisevien työkalujen käytön keston ja rannekanavaoireyhtymän välillä annos-vastesuhde riskisuhteen ollessa 2,7 (95 % luottamusväli 1,1–6,7) 1–20 vuodelle ja 4,8 (95 % 1,5–15,6) yli 20 vuodelle verrattuna alle vuoden käyttöön.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Edellä mainitun katsauksen jälkeen ilmestyneessä poikkileikkaustutkimuksessa «Shiri R, Miranda H, Heliövaara M ym. Physical work...»4 selvitettiin edustavassa suomalaisessa väestöotoksessa (N = 6 254) kliinisesti diagnostisoidun rannekanavaoireyhtymän työperäisiä riskitekijöitä. Tärisevien työkalujen käyttö oli yhteydessä rannekanavaoireyhtymään (OR 1,9, 95 % luottamusväli 1,2–2,9). Tärisevien työkalujen käytöllä ja käden toistoliikkeillä oli yhteisvaikutus (OR 2,8, 95 % luottamusväli 1,6–4,8). Vain viimeaikaisin altistus – mutta eivät altistukset aikaisemmassa töissä – oli yhteydessä rannekanavaoireyhtymään. Viimeksi mainittu löydös viittaa siihen, että työaltistumisen vaikutukset saattavat olla palautuvia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Rannekanavaoireyhtymän riskitekijöitä selvitettäessä pitäisi pyrkiä taudin määritykseen, joka perustuu oireisiin ja hermonjohtonopeuden mittauksiin «Rempel D, Evanoff B, Amadio PC ym. Consensus crite...»5, koska rannekanavaoireyhtymän kliinisessä diagnostiikassa käytettävien testien validiteetti näyttää riittämättömältä.

Kirjallisuutta

  1. van Rijn RM, Huisstede BM, Koes BW ym. Associations between work-related factors and the carpal tunnel syndrome--a systematic review. Scand J Work Environ Health 2009;35:19-36 «PMID: 19277433»PubMed
  2. Bovenzi M, Della Vedova A, Nataletti P ym. Work-related disorders of the upper limb in female workers using orbital sanders. Int Arch Occup Environ Health 2005;78:303-10 «PMID: 15791474»PubMed
  3. Wieslander G, Norbäck D, Göthe CJ ym. Carpal tunnel syndrome (CTS) and exposure to vibration, repetitive wrist movements, and heavy manual work: a case-referent study. Br J Ind Med 1989;46:43-7 «PMID: 2920142»PubMed
  4. Shiri R, Miranda H, Heliövaara M ym. Physical work load factors and carpal tunnel syndrome: a population-based study. Occup Environ Med 2009;66:368-73 «PMID: 19451144»PubMed
  5. Rempel D, Evanoff B, Amadio PC ym. Consensus criteria for the classification of carpal tunnel syndrome in epidemiologic studies. Am J Public Health 1998;88:1447-51 «PMID: 9772842»PubMed