Takaisin

ACTH prednisoniin verrattuna infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Näytönastekatsaukset
Eija Gaily
27.3.2013

Näytön aste: C

ACTH saattaa olla tehokkaampi kuin prednison annoksella 2 mg/kg/vrk lopettamaan infantiilispasmit kahden viikon kuluessa hoidon alusta.

Amerikkalaisessa vuonna 1996 julkaistussa yksöissokkotutkimuksessa «Baram TZ, Mitchell WG, Tournay A ym. High-dose cor...»1 satunnaistettiin 29 infantiilispasmioireyhtymään sairastunutta 2–21 kuukauden ikäistä lasta saamaan joko luonnollista ACTH:ta 150 KY/m2/vrk tai prednisonia 2 mg/kg/vrk kahteen annoskertaan jaettuna. 16 lasta oli saanut aikaisemmin epilepsialääkkeitä, tavallisimmin fenobarbitaalia. 3/15 (20 %) lapsella ACTH-ryhmässä ja 4/14:lla (29 %) prednisonryhmässä oli kryptogeeninen etiologia. Diagnoosin teossa ja hoitovasteen arvioinnissa käytettiin video-EEG:tä. Hoitotulos arvioitiin kahden viikon kuluttua hoidon aloituksesta: spasmit loppuivat ACTH-ryhmässä 13:lta (87 %) ja prednisonryhmässä neljältä lapselta (29 %): RR 3,03 (95 % luottamusväli 1,29–7,11), NNT 2 (1–3). Hoitoon vastanneilta lääkitys purettiin asteittain noin kahden viikon kuluessa. Seuranta-ajat vaihtelivat 2–48 kuukautta. Spasmirelapsi todettiin kahdella ACTH:lle vastanneista lapsista (aikaa ei kerrota).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Riskisuhde, NNT ja luottamusväli laskettu annetuista luvuista. Tutkimuksessa on erikoista ACTH:n jakaminen kahteen annoskertaan/vrk. Mahdollisesti luonnollinen ACTH näin annettuna alkaa muistuttaa hoitoa pitkävaikutteisella (synteettisellä) ACTH:lla, joka on saattanut parantaa ACTH:lla saatua hoitotulosta.

Amerikkalaisessa satunnaistetussa, kontrolloidussa vuonna 1983 julkaistussa kaksoissokkotutkimuksessa «Hrachovy RA, Frost JD Jr, Kellaway P ym. Double-bl...»2 tutkimuksessa oli mukana 24 3,5 – 24 kuukauden ikäistä lasta (kolmella kryptogeeninen etiologia), joista 12 sai ACTH-geeliä 20 KY/vrk ja 12 sai prednisonia 2 mg/kg/vrk. 15 lasta oli aiemmin saanut epilepsialääkkeitä. Diagnoosin teossa ja hoitovasteen arvioinnissa käytettiin video-EEG:tä. Viisi (42 %) ACTH-hoitoa saanutta ja neljä (33 %) prednisonilla hoidettua lasta olivat kahden hoitoviikon jälkeen spasmittomia: RR 1,25 (95 % luottamusväli 0,44–3,55). Heiltä lääkitys purettiin viikossa. Muilla jatkettiin vielä neljä viikkoa (ACTH annoksella 30 KY), jonka jälkeen purku tapahtui kahdessa viikossa. Pitemmän hoidon jälkeen edelleen spasmeja saaneille lapsille aloitettiin sen jälkeen sama hoito-ohjelma eri lääkkeellä: 50 % (4/8) tuli spasmittomaksi toisessa vaiheessa ACTH:lla ja 43 % (3/7) prednisonilla. Kolmasosalle yli vuoden seuratuista potilaista tuli spasmirelapsi.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Riskisuhde, NNT ja luottamusväli laskettu annetuista luvuista. Tasokas asetelma, mutta pieni otoskoko. Meta-analyysi Baramin ym. «Baram TZ, Mitchell WG, Tournay A ym. High-dose cor...»1 kanssa ei mahdollinen, koska ACTH:n annos on huomattavasti pienempi (useimmilla potilailla alle puolet tutkimuksen «Baram TZ, Mitchell WG, Tournay A ym. High-dose cor...»1 annoksista). Prednisonin annos ja teho olivat samanlaisia.

Kirjallisuutta

  1. Baram TZ, Mitchell WG, Tournay A ym. High-dose corticotropin (ACTH) versus prednisone for infantile spasms: a prospective, randomized, blinded study. Pediatrics 1996;97:375-9 «PMID: 8604274»PubMed
  2. Hrachovy RA, Frost JD Jr, Kellaway P ym. Double-blind study of ACTH vs prednisone therapy in infantile spasms. J Pediatr 1983;103:641-5 «PMID: 6312008»PubMed