Takaisin

ACTH:n annostus infantiilispasmioireyhtymän hoidossa

Näytönastekatsaukset
Eija Gaily
28.6.2013

Näytön aste: D

Pieniannoksinen ACTH saattaa olla yhtä tehokas kuin suuriannoksinen ACTH-hoito lopettamaan infantiilispasmit, mutta luotettava näyttö puuttuu.

Amerikkalaisessa vuonna 1994 julkaistussa tutkimuksessa «Hrachovy RA, Frost JD Jr, Glaze DG. High-dose, lon...»1 satunnaistettiin 59 vasta infantiilispasmioireyhtymään sairastunutta lasta saamaan joko pitkäkestoista, isoannoksista ACTH-hoitoa (150 KY/m2/vrk kolme viikkoa, purku 9 viikossa) tai lyhyttä, pieniannoksista hoitoa (20 KY päivässä kahden viikon ajan, purku yhdessä viikossa). 9 lasta poistettiin tutkimuksesta, koska he eivät saaneet koko ohjelman mukaista hoitoa muun muassa komplianssiongelmien vuoksi. Isoa annosta saaneista 15 %:lla ja pientä annosta saaneista 21 %:lla oli kryptogeeninen etiologia. Hoitovastetta arvioitiin 2–3 kertaa 6 viikon aikana lyhyttä hoitoa saaneilla ja 2–3 kertaa 3 kuukauden aikana pitkää hoitoa saaneilla. Diagnostiikassa käytettiin video-EEG:tä. Spasmittomiksi tuli isoa annosta saaneista 13/26 (50 %) ja pienellä annoksella hoidetuista 14/24 (58 %): RR 0,86 (95 % luottamusväli 0,51–1,43). Relapsien määrässä ei myöskään ollut eroa (15 % vs 21 %). Kohonnut verenpaine oli merkitsevästi yleisempää isoa (8/26) kuin pientä annosta saaneilla (1/24): RR 7,38 (95 % luottamusväli 1,00 – 54,75).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Riskisuhde ja luottamusvälit laskettu annetuista luvuista. Epäselväksi jää, koska hoitotulos saavutettiin ja miksi hoitotulokset isommalla ACTH-annoksella olivat huonommat kuin tutkimuksissa «Baram TZ, Mitchell WG, Tournay A ym. High-dose cor...»2 ja «Lux AL, Edwards SW, Hancock E ym. The United Kingd...»3. Artikkelissa ei kerrota, mitä ACTH-valmistetta ja montako annoskertaa käytettiin. Ongelmana on myös, että tutkimuksessa yhdistettiin sekä annos että hoidon kesto.

Japanilaisessa vuonna 1999 julkaistussa avoimessa tutkimuksessa «Yanagaki S, Oguni H, Hayashi K ym. A comparative s...»4 satunnaistettiin 26 potilasta saamaan ACTH-hoitoa synteettisellä valmisteella joko 0,025 mg/kg/vrk tai 0,005 mg/kg/vrk yhtenä aamuannoksena. Kryptogeenisen etiologian osuus oli 38 % kummassakin hoitoryhmässä. Yksi potilas putosi pois tutkimuksesta ennen tulosten arviointia rotavirusinfektion vuoksi. Tutkimuksessa käytettiin Cortrosyn-Z®-valmistetta, joka on tetrakosaktidin sinkkisuspensio (1 mg vastaa 40 KY). Kaikki potilaat saivat pyridoksiinia 20–50 mg/kg/vrk 7 vuorokauden ajan ennen tutkimusta. ACTH-hoito aloitettiin niille, jotka eivät vastanneet pyridoksiinille. Osa potilasta oli saanut myös epilepsialääkkeitä, mutta ei ACTH:ta, kortikosteroideja tai gammaglobuliinia. Kahden viikon kuluttua ACTH:n alusta todettiin hyvä hoitotulos (ei spasmeja ja hypsarytmia hävinnyt) 11/13 (85 %) isoa annosta ja 9/12:sta(75 %) pientä annosta saaneista lapsista: RR 1,13 (95 % luottamusväli 0,76–1,68). Hyvän hoitovasteen saaneista potilaista noin kolmasosalla todettiin spasmirelapsi vuoden seurannassa riippumatta annoksen suuruudesta.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentti: Riskisuhde ja luottamusvälit laskettu annetuista luvuista. Tasokas asetelma, mutta laatua heikentävät riittämätön otoskoko, avoimuus ja ennen ACTH:ta annettu pyridoksiini, jonka tuloksia ei raportoida, mutta joka on voinut vaikuttaa ACTH:lla saatuun tulokseen. Mikäli ilmoitettu vastaavuus mg/KY pitää paikkansa, isokin annos oli huomattavasti pienempi kuin muissa tutkimuksissa käytetyt annokset, mikä herättää epäilyn tulosten sovellettavuudesta suomalaiseen väestöön.

Kirjallisuutta

  1. Hrachovy RA, Frost JD Jr, Glaze DG. High-dose, long-duration versus low-dose, short-duration corticotropin therapy for infantile spasms. J Pediatr 1994;124:803-6 «PMID: 8176573»PubMed
  2. Baram TZ, Mitchell WG, Tournay A ym. High-dose corticotropin (ACTH) versus prednisone for infantile spasms: a prospective, randomized, blinded study. Pediatrics 1996;97:375-9 «PMID: 8604274»PubMed
  3. Lux AL, Edwards SW, Hancock E ym. The United Kingdom Infantile Spasms Study comparing vigabatrin with prednisolone or tetracosactide at 14 days: a multicentre, randomised controlled trial. Lancet 2004;364:1773-8 «PMID: 15541450»PubMed
  4. Yanagaki S, Oguni H, Hayashi K ym. A comparative study of high-dose and low-dose ACTH therapy for West syndrome. Brain Dev 1999;21:461-7 «PMID: 10522523»PubMed