Takaisin

IV-immunoglobuliini Lennox-Gastaut´n oireyhtymän hoidossa

Näytönastekatsaukset
Heikki Rantala ja Elina Liukkonen
8.4.2013

Näytön aste: D

IV-immunoglobuliini saattaa vähentää Lennox-Gastaut´n potilaiden kohtausten määrää, erityisesti jos siihen liittyy matala seerumin immunoglobuliinitaso, mutta luotettava näyttö puuttuu.

Lumekontrolloidussa tanskalaisessa yksöissokkoutetussa tutkimuksessa «Illum N, Taudorf K, Heilmann C ym. Intravenous imm...»1 10 LGS-oireyhtymää sairastavaa 3–14-vuotiasta lasta sai ensin fysiologista keittosuolaliuosta ja sitten IV-immunoglobuliinia 400 mg/kg kahdesti kahden viikon välein. Sen jälkeen hoitojen välillä oli 4 viikon "washout". Infuusioliuosmäärät olivat samat, ja infuusiopullot sekä välineistö oli peitetty. Potilaita seurattiin 14 viikkoa. Lennox-Gastaut´n kriteerit: poissaolokohtaukset, tooniset, myoklooniset ja/tai atooniset kohtaukset, diffuusit hitaat piikkihidasaallot EEG:ssä ja kehitysvammaisuus. Kohtauksia ennen tutkimusta vähintään 1/vrk.

EEG:stä katosi hidas piikkihidasaaltolöydös kahdelta potilaalta, ja heistä toisella kohtaukset vähenivät heti 40 % ja toisella 100 %. Muilla kahdeksalla lapsella ei havaittu muutosta EEG:ssä. Kohtausten vähenemä oli 19–83 %. Kahdella potilaalla kohtaukset lisääntyivät ja yhdellä ei havaittu muutosta. Parhaan vasteen saaneella oli matala seerumin IgG2. Lymfosyyttien transformaatiotesti sekä CD4 ja CD8 T-solujen määrät olivat kaikilla normaalit.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Avoimessa Alankomaissa tehdyssä tutkimuksessa «van Engelen BG, Renier WO, Weemaes CM ym. High-dos...»2 12 tuntemattomasta syystä johtuvaa LGS-oireyhtymää sairastavaa lasta sai IV-immunoglobuliinia 400 mg/kg viitenä peräkkäisenä päivänä kahden viikon välein kolmen kuukauden ajan. Kaikilla potilailla oli valproaattilääkitys joko yksin tai muun lääkkeen kanssa.

Kohtaukset vähenivät yli 50 % 11/12 (92 %) potilaalla. Näihin kuuluivat kaikki neljä, joilla oli matala IgG2 tai IgG3. Vaste tuli keskimäärin 6 viikon kuluttua hoidosta. CD4/CD8-solujen suhde oli kaikilla normaali.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Libanonilaisessa avoimessa kontrolloimattomassa seurantatutkimuksessa «Mikati MA, Kurdi R, El-Khoury Z ym. Intravenous im...»3 hoidettiin viiden vuoden aikana IV-immunoglobuliinilla (IVIG) 37 vaikeata epilepsiaa sairastavaa potilasta. Tutkimusajankohtaa ei kerrottu tarkemmin. Tutkimukseen otettiin 2–20-vuotiaita potilaita, joilla oli vähintään 2 kohtausta/kk, vähintään kolmea epilepsialääkettä oli kokeiltu eivätkä potilaat olleet epilepsiakirurgiaan soveltuvia. Lennox-Gastaut´n oireyhtymä (LGS) oli 17:lla (45,9 %). IV-immunoglubuliinia annosteltiin alkuun suonensisäisesti 2 g/kg neljälle päivälle jaettuna ja jatkettiin kuukausittain 1 g/kg kahdelle päivälle jaettuna kuuden kuukauden ajan. Kohtausten määrän ja yleisvoinnin tarkistus sekä haastattelu toteutettiin hoitojen yhteydessä kuukausittain tai viiden vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta. Hoitovasteeksi määriteltiin yli 50 % vähenemä kohtausten määrässä kuudennen hoitokuukauden aikana. Jos tapahtui relapsi kuuden kuukauden kuluessa viimeisestä infuusiosta, hoitoa jatkettiin annoksella 1 g/kg kuukausittain seuraavan vuoden ajan. Jos vaste katsottiin riittämättömäksi, IVIG lopetettiin ja jatkettiin lääkehoidolla. Hoitovasteen arvioinnissa ei otettu huomioon auroja eikä poissaolokohtauksia, vaan ainoastaan motoriset kohtaukset. Lopullinen hoitovaste arvioitiin vertaamalla ennen hoitoa olleen kuukauden kohtausmäärää viimeisen hoitokuukauden kohtausmäärään. IVIG-hoidon kesto oli 14,75 ± 3,22 kuukautta (1–56 kuukautta).

Lennox-Gastaut´n potilaiden kohtausmäärä väheni perustason 271 ± 355 määrästä 89 ± 72:een (t-test p = 0,003). LGS-potilaiden hoidon, seurannan tai molempien kestoa ei erikseen raportoitu. Yli 50 % kohtausten vähenemän saavutti 58,8 % LGS-potilaista (43,2 % koko ryhmästä).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentit

«van Engelen BG, Renier WO, Weemaes CM ym. High-dos...»2: Matala immunoglobuliinialaluokkataso saattaa viitata hyvään vasteeseen.

«Mikati MA, Kurdi R, El-Khoury Z ym. Intravenous im...»3: Seurantatutkimus, jossa lääkityksen valinta sattumanvaraista. LGS-potilaiden hoitotuloksia ei eroteltu.

Kirjallisuutta

  1. Illum N, Taudorf K, Heilmann C ym. Intravenous immunoglobulin: a single-blind trial in children with Lennox-Gastaut syndrome. Neuropediatrics 1990;21:87-90 «PMID: 2193242»PubMed
  2. van Engelen BG, Renier WO, Weemaes CM ym. High-dose intravenous immunoglobulin treatment in cryptogenic West and Lennox-Gastaut syndrome; an add-on study. Eur J Pediatr 1994;153:762-9 «PMID: 7813537»PubMed
  3. Mikati MA, Kurdi R, El-Khoury Z ym. Intravenous immunoglobulin therapy in intractable childhood epilepsy: open-label study and review of the literature. Epilepsy Behav 2010;17:90-4 «PMID: 20004620»PubMed