Takaisin

Tupakointi vs tupakoimattomuus ja postoperatiivinen haavan paraneminen

Näytönastekatsaukset
Jouko Jalonen
25.5.2014

Näytön aste: A

Runsas tupakointi heikentää postoperatiivista haavan paranemista.

Observaatiotutkimus «Myles PS, Iacono GA, Hunt JO ym. Risk of respirato...»1 489 potilaan kohortilla. Tupakointianamneesi potilaiden itsensä raportoima ja varmistettiin uloshengityksen CO-analyysillä.

Tutkimuksen aikaan tupakoivilla (n = 200) oli suurentunut haavainfektion (kliininen tulehdus ja positiivinen bakteeriviljely) riski verrattuna ei koskaan tupakoineisiin (n = 173), adjusted OR 16,3 (1,58–175).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tupakointi ennustaa rinnan poiston jälkeen lisääntyneitä haavainfektioita, ihonekroosia ja epidermolyysiä. Kohorttitutkimus «Sørensen LT, Hørby J, Friis E ym. Smoking as a ris...»2, 425 potilasta, erityyppisiä rintaleikkauksia syövän takia. Tupakointianamneesi saatiin kyselylomakkeella. Haavainfektio varmistettiin kliinisesti ja bakteeriviljelyllä.

Tupakoijilla oli suurempi riski (OR 2,95–3,46 riippuen tupakoinnin määrästä) saada postoperatiivinen haavainfektio kuin ei koskaan tupakoineilla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tupakointi oli merkittävä riskitekijä postoperatiivisille komplikaatioille, erityisesti haavan paranemiselle, kardiopulmonaalisille ongelmille ja postoperatiivisen tehohoidoin tarpeelle lonkka- ja polviproteesileikkausten jälkeen. Retrospektiivinen kohorttitutkimus «Møller AM, Pedersen T, Villebro N ym. Effect of sm...»3, 232 tupakoijaa ja 579 tupakoimatonta. Haavakomplikaatio oli joko hematooma tai infektio. Haavainfektio varmistettiin bakteeriviljelyllä.

Haavakomplikaatioita oli 53 tupakoijalla (23 %) ja 47 tupakoimattomalla (8 %; p < 0,001) ja tupakointi ennusti haavakomplikaatioita multivariaatti-regressioanalyysissä (OR 3,2; 1,8–6,0; p=0,001).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Yhdessä yksikössä leikatuista kolorektaalikirurgisista potilaista (n=333) kerättiin kyselylomakkeella tiedot tupakoinnista ja leikkaustiedot sairaskertomuksista. Ne analysoitiin multippelilla logistisella regressiolla.

Tupakoivilla oli tupakoimattomiin verrattuna 3,18-kertainen riski saada anastomoosilekaasi (RR 3,18, 95 % luottamusväli 1,44–7,00) «Sørensen LT, Jørgensen T, Kirkeby LT ym. Smoking a...»4.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

15 viikon seurantakokeessa «Sorensen LT, Karlsmark T, Gottrup F. Abstinence fr...»5 48 tupakoitsijaa satunnaistettiin tupakoinnin jatkajiin ja lopettajiin (apuna nikotiini- tai lumelaastari). Samalla seurattiin 30:tä ei koskaan tupakoinutta. Kaikille tehtiin 1, 4, 8 tai 12 viikon kuluttua insisio sakrumin seutuun biopsiaa varten. Päävastemuuttuja oli haavakomplikaatio.

Haavainfektioita oli enemmän tupakoijilla (12 %) kuin tupakoimattomilla tai vähintään 4 viikkoa sitten tupakoinnin lopettaneilla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen aineistoon: kohtalainen

Retrospektiivinen tutkimus «Padubidri AN, Yetman R, Browne E ym. Complications...»6, jossa verrattiin rintarekonstruktiopotilaille kehittyviä postoperatiivisia komplikaatioita 155 tupakoijan, 76 vähintään 3 viikkoa ennen leikkausta lopettaneiden ja 517 koskaan tupakoimattoman välillä.

Komplikaatiot (%) kohortista, ks. taulukko «Komplikaatiot % kohortista....»1.

Leikkaustyyppi kuitenkin vaihteli (TRAM vs kudoksen laajennus + implantti) eri ryhmissä merkitsevästi.

Johtopäätös: Tupakointi pitää lopettaa vähintään 3 viikkoa ennen rintarekonstruktiota.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen aineistoon: kohtalainen
  • Kommentti: Retrospektiivinen tutkimus, preoperatiivinen tupakoimattomuus vaihteli, leikkaustyyppi erilainen.
Taulukko 1. Komplikaatiot % kohortista.
Tupakoijat Lopettaneet Tupakoimattomat p
Yhteensä 39 24 26 0,002
Mastectomy flap necrosis 7,7 2,6 1,5 > 0,001
Rasvanekroosi 26 8,7 8,4

Systemaattinen katsaus «Mills E, Eyawo O, Lockhart I ym. Smoking cessation...»7, jossa seulottu mukaan kuusi satunnaistettua, viisi prospektiivista havainnoivaa ja kymmenen retrospektiivista havainnoivaa tutkimusta, joista suurin osa oli yhdysvaltalaisia. Tutkimusten aikajakso ulottui syyskuuhun 2009. Ensisijaismuuttujana olivat yhteenlasketut komplikaatiot, toissijaismuuttujana yksittäiset komplikaatiot, kuten haava, keuhkot, mortaliteetti ja sairalassaoloaika.

Yli neljä viikkoa ennen leikkausta tupakoinnin lopettaneilla oli vähemmän komplikaatioita (RR 0,45; 95 % luottamusväli 0,30–0,68). Tupakointia jatkaneilla oli enemmän haavakomplikaatioita kuin tupakoinnin keskeyttäneillä (RR 0,73; 95 % luottamusväli (2) 0,61–0,87).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tanskan Cochrane-työryhmän systemaattinen katsaus «Thomsen T, Villebro N, Møller AM. Interventions fo...»8, jossa fokuksena olivat 1) vierotusintervention tulos ja 2) perioperatiivisten komplikaatioiden esiintyvyys. Katsaukseen valikoitiin vain sellaisia satunnaistettuja tutkimuksia, joissa oli käytetty tupakasta vierotuksen interventiota. Tutkimukset olivat aikajaksolta 2002–4/2010. Kahdessa tutkimuksessa oli käytetty intensiivistä, pitkäkestoista interventiota, kuudessa interventio oli ollut lyhyt.

Komplikaatioiksi luettiin haavakomplikaatiot, uusintaleikkaus, kardiopulmonaaliset (ei eroteltu), ICU-hoito, mortaliteetti ja hoitoaika.

Haavakomplikaatioiden todennäköisyys oli merkittävästi kontrolleja pienempi erityisesti intensiivistä vierotusta saaneilla (RR 0,31; 95 % luottamusväli 0,16–0,62).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimusten interventiot erilaisia, kaikki tutkimukset eivät päässeet kaikkiin analyyseihin; kardiorespiratorisia ei eritelty.

Avoin prospektiivinen datan keräys yhdessä keskuksessa «Kruschewski M, Rieger H, Pohlen U ym. Risk factors...»9. Etsittiin uni- ja multivariaattianalyysillä rektumkarsinooman (anteriorinen resektio) leikkaussauman pettämiseen mahdollisesti liittyviä tekijöitä 276 peräkkäisestä potilaasta.

Sauma petti 13:lla 42:sta yli 5 askivuotta polttaneista (30,6 %). Univariaattianalysissä tästä OR oli 7,08 (3,415–14,658) tupakoimattomiin verrattuna. Multivariaattianalyysissä ero ei ollut merkitsevä. Sepelvaltimotauti oli toinen yhtä merkitsevä ennustekijä.

Kommentti: Ei tutkittu erityisesti tupakointia, vaan haettiin yhteyksiä moniin potentiaalisiin riskitekijöihin.

Kirjallisuutta

  1. Myles PS, Iacono GA, Hunt JO ym. Risk of respiratory complications and wound infection in patients undergoing ambulatory surgery: smokers versus nonsmokers. Anesthesiology 2002;97:842-7 «PMID: 12357149»PubMed
  2. Sørensen LT, Hørby J, Friis E ym. Smoking as a risk factor for wound healing and infection in breast cancer surgery. Eur J Surg Oncol 2002;28:815-20 «PMID: 12477471»PubMed
  3. Møller AM, Pedersen T, Villebro N ym. Effect of smoking on early complications after elective orthopaedic surgery. J Bone Joint Surg Br 2003;85:178-81 «PMID: 12678348»PubMed
  4. Sørensen LT, Jørgensen T, Kirkeby LT ym. Smoking and alcohol abuse are major risk factors for anastomotic leakage in colorectal surgery. Br J Surg 1999;86:927-31 «PMID: 10417567»PubMed
  5. Sorensen LT, Karlsmark T, Gottrup F. Abstinence from smoking reduces incisional wound infection: a randomized controlled trial. Ann Surg 2003;238:1-5 «PMID: 12832959»PubMed
  6. Padubidri AN, Yetman R, Browne E ym. Complications of postmastectomy breast reconstructions in smokers, ex-smokers, and nonsmokers. Plast Reconstr Surg 2001;107:342-9; discussion 350-1 «PMID: 11214048»PubMed
  7. Mills E, Eyawo O, Lockhart I ym. Smoking cessation reduces postoperative complications: a systematic review and meta-analysis. Am J Med 2011;124:144-154.e8 «PMID: 21295194»PubMed
  8. Thomsen T, Villebro N, Møller AM. Interventions for preoperative smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2010;(7):CD002294 «PMID: 20614429»PubMed
  9. Kruschewski M, Rieger H, Pohlen U ym. Risk factors for clinical anastomotic leakage and postoperative mortality in elective surgery for rectal cancer. Int J Colorectal Dis 2007;22:919-27 «PMID: 17260142»PubMed