Takaisin

Preoperatiivisen sepelvaltimoidenpallolaajennuksen tai stenttauksen vaikutus periopeoratiivisiin komplikaatioihin

Näytönastekatsaukset
Tuula Kurki ja Pirjo Mustonen
30.5.2014

Näytön aste: C

Sepelvaltimoiden pallolaajennus ja stenttaus altistavat potilaan perioperatiivisille sydänkomplikaatioille pallolaajennuksen ja erityisesti stentin tyypistä riippuvaksi ajanjaksoksi.

Potilasmateriaali «Kaluza GL, Joseph J, Lee JR ym. Catastrophic outco...»1: 40 peräkkäistä potilasta, joille laitettiin koronaristentti alle 6 viikkoa ennen anestesiassa tehtävää ei-sydänkirurgiaa. Lopputulosmuuttujat: kuolema, AMI; vuoto, stentti tromboosi. Tulokset: 7/40 AMI; 11/40 pahoja vuotoja, 8/40 kuoli.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Retrospektiivinen verrokkitutkimus «Reddy PR, Vaitkus PT. Risks of noncardiac surgery ...»2, jossa kaikki vuosina 1999–2003 koronaaristentatut ja sen jälkeen ei-sydänkirurgisen toimenpiteen läpikäyneet potilaat tutkittiin Chigagon Medical Centerissä. Komplikaatioista katsottiin sydäninfarktit ja sydänkuolemat. Suositus: Koronaaristentin jälkeen elektiivistä ei-sydänkirurgista toimenpidettä ei pitäisi tehdä alle 6 viikkoa stentistä. Jos kyseessä on lääkestentti, saattaa aika olla vielä pidempi.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kanadalainen tutkimus «Wijeysundera DN, Wijeysundera HC, Yun L ym. Risk o...»3, jossa potilasrekisteritietoja yhdistettiin terveydenhuollon tietojärjestelmistä saataviin tietoihin ja selvitettiin leikkaukseen liittyviä sydän- ja verisuonitapahtumia aiemmin (10 vuoden aikana) stentatuilla potilailla (n = 8 116). Näistä potilaista 34 %:lle (n = 2 725) sepelvaltimostenttaus oli tehty 2 vuoden sisällä. Näistä 33 %:lla (n = 905) oli lääkestentti. Päätetapahtumia olivat kuolema, uusi sairaalahoito akuutin sepelvaltimokohtauksen vuoksi tai uusi sepelvaltimoiden revaskularisaatio 30 vuorokauden kuluessa leikkauksesta. Vertailuryhmänä oli erillinen kohortti sepelvaltimoiden ohitusleikkauspotilaita (n = 341 350).

Kaikista stentatuista potilaista päätetapahtuma ilmaantui 2,1 %:lle (n = 170). Jos stentin asentamisen ja leikkauksen välillä oli < 45 vuorokautta, päätetapahtuma ilmaantui 6,7 %:lle metallistentin ja 20 % lääkestentin saaneista. Jos metallistentin asennuksesta oli kulunut > 45 vuorokautta, päätetapahtuman ilmaantuvuus oli 2,6 %, joka oli samaa tasoa kuin vertailuryhmällä. Lääkestentin saaneilla vertailuryhmän riskitaso saavutettiin silloin, kun stenttauksesta oli kulunut > 180 vuorokautta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti:

Leikkaukseen liittyvän sairaalahoidon aikana tapahtuneista komplikaatioista ei rekisteritutkimuksella saada luotettavaa käsitystä. Tietoa lääkityksestä tai sen mahdollisesta keskeytyksestä ei ollut käytettävissä.

Elektiivisen leikkauksen aikaisin optimaalinen aika metallistentin jälkeen lienee 46–180 vuorokautta ja lääkestentin jälkeen > 180 vuorokautta.

Kirjallisuutta

  1. Kaluza GL, Joseph J, Lee JR ym. Catastrophic outcomes of noncardiac surgery soon after coronary stenting. J Am Coll Cardiol 2000;35:1288-94 «PMID: 10758971»PubMed
  2. Reddy PR, Vaitkus PT. Risks of noncardiac surgery after coronary stenting. Am J Cardiol 2005;95:755-7 «PMID: 15757604»PubMed
  3. Wijeysundera DN, Wijeysundera HC, Yun L ym. Risk of elective major noncardiac surgery after coronary stent insertion: a population-based study. Circulation 2012;126:1355-62 «PMID: 22893606»PubMed