Takaisin

Preoperatiivinen nestepaasto aikuispotilailla perioperatiivisten komplikaatioiden ehkäisemiseksi

Näytönastekatsaukset
Hannu Kokki ja Maaret Castren
30.5.2014

Näytön aste: A

Kirkkaiden nesteiden ja nauttiminen, kunnes leikkaukseen on kaksi tuntia, ei lisää leikkauksen aikaisia tai sen jälkeisiä komplikaatioita aikuispotilailla.

Ennen sedaatiota, laajaa puudutusta tai yleisanestesiaa tehtävällä paastolla pyritään vähentämään mahalaukun sisällön määrää ja happamuutta, ja näin vähentämään regurgitaation ja aspiraation riskiä leikkauksen yhteydessä.

Systemaattinen Cochrane-katsaus vuodelta 2003 «Brady M, Kinn S, Stuart P. Preoperative fasting fo...»1, «»1 käsittelee erilaisten preoperatiivisten paastokäytäntöjen vaikutusta perioperatiivisiin komplikaatioihin aikuisilla.

Katsauksen lähteenä olivat MEDLINE 1966 – elokuu 2003, CINAHL 1982 – elokuu 2003, Cochrane Central Register of Controlled Trials 2nd Quarter 2003 ja Ison-Britannian kansallinen tutkimusrekisteri elokuussa 2003, aihetta koskevat kongressiesitykset ja artikkeleiden referenssilistat vuoteen 2002 saakka. Katsaukseen otettiin satunnaistetut, kontrolloidut, preoperatiivista paastoa koskevat tutkimukset.

Katsaus sisältää tiedot yhteensä 22 tutkimuksesta ja 61 tutkimushaarasta, jotka käsittelivät aikuisia, 18 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia potilaita (2 270 potilasta). Suurimmassa osassa potilaat olivat terveitä aikuisia (ASA I–II), joilla ei ollut lisääntynyttä riskiä saada perioperatiivisia komplikaatioita. Mukana oli myös tutkimuksia riskipotilaista: raskaana olevat, synnyttäneet (kaksi tutkimusta), lihavat, vanhukset ja potilaat, joilla oli suolistosairaus.

Tutkimusten potilasmäärät olivat suhteellisen pieniä, vain kolmessa tutkimuksessa oli yli 150 potilasta.

Tutkimuksissa, joissa verrattiin perinteistä paastoa yön yli lyhyeen nestepaastoon, ei mahanesteen tilavuudessa eikä pH:ssa havaittu eroja; 90 minuutin nestepaasto vs paasto yön yli paasto tilavuus (painotettu keskimääräinen erotus (WMD) -8 ml; 95 % luottamusväli -26–10) ja pH-arvo (WMD -0,2; 95 % luottamusväli -0,8–0,4); 120–180 minuutin nestepaasto vs paasto yön yli tilavuus (WMD -1ml; 95 % luottamusväli -3–1) ja pH-arvo (WMD 0,1; 95 % luottamusväli -0,0–0,3).

Toissijaisina tulosmuuttujina arvioitiin leikkauksen jälkeistä janon tunnetta, nälkää, kipua, pahoinvointia, oksentelua ja ahdistuneisuutta. Potilaat, joilla nesteen nauttiminen oli sallittu 90–180 minuuttia ennen anestesiaa, ilmoittivat saman verran tai vähemmän janon ja näläntunnetta postoperatiivisesti, saman verran tai yhdessä tutkimuksessa enemmän postoperatiivista kipua, saman verran pahoinvointia, oksentelua ja ahdistusta kuin potilaat, jotka olivat paastonneet yön yli.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Euroopan Anestesiologiyhdistyksen (ESA) asiantuntijaryhmä «Smith I, Kranke P, Murat I ym. Perioperative fasti...»2 teki systemaattisen kirjallisuushaun Ovidin, MEDLINEn ja Embasen elektronisiin tietokantoihin vuosille 1950–2009 ja tunnisti yhden tutkimuksen, jota ei ollut huomioitu aiemmissa suosituksissa, ja 13 uudempaa tutkimusta.

Kirjallisuushaun perusteella ryhmä antoi suosituksensa, jonka mukaan kahden tunnin paasto kirkkaiden nesteiden osalta on riittävä. Ryhmä suositteli, että potilaita pitäisi nimenomaan rohkaista kirkkaiden nesteiden nauttimiseen aina kahteen tuntiin saakka ennen anestesian antoa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Amerikan Anestesiologiyhdistyksen (ASA) asiantuntijaryhmän tuore suositus «American Society of Anesthesiologists Committee. P...»3 päätyi satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysissa samaan lopputulokseen kuin Cochrane-katsaus ja ESAn suositus. Asiantuntijaryhmä kävi läpi 8 preoperatiivista nestepaastoa käsittelevää julkaisua vuosilta 1940–2010 väliltä. Suurin osa julkaisuista on huomioitu edellä esitetyssä Cochrane-katsauksessa, lisäksi ryhmä tunnisti yhden vuonna 2008 julkaistun tutkimuksen.

Meta-analyysin perusteella ryhmä suosittelee, että potilaat saavat juoda kirkkaita nesteitä aina kahteen tuntiin asti ennen anestesiaa, laajaa puudutusta tai sedaatiota. Ryhmän mukaan kirkkaina nesteinä pidetään muun muassa vettä, mehua ilman hedelmälihaa, hiilihappoa sisältäviä juomia, kirkasta teetä ja mustaa kahvia, mutta ei alkoholia.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Brady M, Kinn S, Stuart P. Preoperative fasting fo...»1: Kattava katsaus, jossa on yhdistetty useiden, laadullisesti vaihtelevien tutkimusten heterogeeninen aineisto. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa useimpien tutkimusten pieni otoskoko ja se, että niissä arvioitiin vain aspiraatiolle altistavia tekijöitä, mahanesteen määrää ja pH:ta, ei aspiraation tai regurgitaation ilmenemistä tai morbiditeettia tai mortaliteettia.

«Smith I, Kranke P, Murat I ym. Perioperative fasti...»2 ja «American Society of Anesthesiologists Committee. P...»3: Sekä eurooppalainen että amerikkalainen suositus kannustavat kirkkaiden nesteiden nauttimiseen kahteen tuntiin saakka ennen anestesian antoa ja välttämään tarpeettoman pitkää nestepaastoa.

Kirjallisuutta

  1. Brady M, Kinn S, Stuart P. Preoperative fasting for adults to prevent perioperative complications. Cochrane Database Syst Rev 2003;(4):CD004423 «PMID: 14584013»PubMed
  2. Smith I, Kranke P, Murat I ym. Perioperative fasting in adults and children: guidelines from the European Society of Anaesthesiology. Eur J Anaesthesiol 2011;28:556-69 «PMID: 21712716»PubMed
  3. American Society of Anesthesiologists Committee. Practice guidelines for preoperative fasting and the use of pharmacologic agents to reduce the risk of pulmonary aspiration: application to healthy patients undergoing elective procedures: an updated report by the American Society of Anesthesiologists Committee on Standards and Practice Parameters. Anesthesiology 2011;114:495-511 «PMID: 21307770»PubMed