Takaisin

Raskauden aikaisen leikkauksen ajoitus vs sikiön riski

Näytönastekatsaukset
Juha Räsänen
28.5.2014

Näytön aste: B

Embryogeneesin jälkeinen aika eli myöhäinen ensimmäinen raskauskolmannes ja toinen raskauskolmannes (raskausviikot 12–28) lienee turvallisin ajankohta raskaudenaikaisille anestesioille ja leikkauksille.

Prospektiivinen kohorttitutkimus «Mollica G, Pittini L, Minganti E ym. Elective uter...»1, joka puoltaa toista raskauskolmannesta leikkausajankohdaksi, mutta osoittaa edelleen pientä (alle 10 %) keskenmenoriskiä operatiiviseen hoitoon liittyen. Prospektiivinen kohorttitutkimus, jossa myoomapotilaat oli jaettu konservatiivisesti (N = 88) ja operatiivisesti hoidettaviin (N = 18). Normaaliraskaudet (N = 2 436) muodostivat vielä erillisen kontrolliryhmän.

Operatiivisesti hoidetuilla ei ollut keskenmenoja, kun taas konservatiivisesti hoidetuista 13,6 %:lla oli keskenmeno (kontrolliryhmässä 9,3 %). Myomektomia kuitenkin lisäsi operatiivisten synnytysten tarvetta (34 vs 93,7 %).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tutkimusaineiston «Gerstenfeld TS, Chang DT, Pliego AR ym. Nonobstetr...»2 muodosti 106 vatsan alueelta operoitua raskaana olevaa naista. Heistä 88:lle tehtiin laparotomia ja 18 laparoskopia. 75 operaatiota tehtiin kiireellisesti, loput elektiivisesti. Operoidussa ryhmässä ennenaikaisten osuus oli 18 % (muilla potilailla 16 %) ja leikkauksen jälkeen todettiin kaksi raskauden menetystä (2 %). Kirjoittaja päättelivät retrospektiivisen kohorttinsa perusteella, että nonobstetrinen vatsanalueen leikkaus ei lisää keskenmenoja eikä ennenaikaisia synnytyksiä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Rekisteripohjainen tutkimus «Duncan PG, Pope WD, Cohen MM ym. Fetal risk of ane...»3, jossa katsottiin anomalioita ja raskauden keskeytymistä postoperatiivisesti 2 565 naisen aineistossa. Kontrolliryhmä muodostettiin myös rekisteristä. Leikkaus ja anestesia eivät näyttäneet lisäävän anomalioita, mutta etenkin yleisanestesia näytti lisäävän raskauden keskeytymisen riskiä (OR = 2,00) sekä ensimmäisessä että toisessa raskauskolmanneksessa.

Rekisteritutkimuksen perusteella tutkijat päättelevät, että raskauden aikainen leikkaus ei lisää anomalioita, mutta etenkin yleisanestesiassa tehty operaatio lisää keskenmenojen määrää.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Retrospektiivinen tutkimus «Koo YJ, Kim HJ, Lim KT ym. Laparotomy versus lapar...»4, jossa selviteltiin laparoskopian turvallisuutta leikkausmenetelmänä verrattuna laparotomiateitse tapahtuvaan adneksalueen kirurgiaan. Aineisto koostui 262 raskaana olevasta naisesta, joille tehtiin adneksalueen kirurginen toimenpide joko laparotomiateitse (n = 174) tai laparoskopiateitse (n = 88). Laparoskopiaryhmässä leikkauksen kesto ja sairaalassaoloaika olivat lyhyemmät verrattuna laparotomiaryhmään. Ryhmien välillä ei ollut eroa obstetrisissa parametreissa, joista merkittävimpinä ovat ennenaikaisen synnytyksen tai keskenmenon riski. Tutkijoiden mukaan laparoskopia on raskauden aikana turvallinen vaihtoehto laparotomialle ainakin adneksalueen kirurgiassa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti:

«Mollica G, Pittini L, Minganti E ym. Elective uter...»1: Satunnaistamaton tutkimus, jossa hoitokriteerit jakavat potilaat epätasaisesti ”komplisoituneisiin” ja ”komplisoitumattomiin” ryhmiin. Leikkaus näyttää kuitenkin olevan turvallinen vaihtoehto tässä kontrolloidussa työssä.

«Gerstenfeld TS, Chang DT, Pliego AR ym. Nonobstetr...»2: Aineisto kuvaa suuren obstetrisen riskin omaavaa populaatiota ja sopii siksi huonosti suomalaiseen väestöön. Leikkauksen turvallisuus raskauden aikanakin saa kuitenkin hieman lisävahvistusta. Seurantatiedon laatu ja kattavuus oli kyseenalainen.

«Duncan PG, Pope WD, Cohen MM ym. Fetal risk of ane...»3: Aineisto ja tutkimus on vanha. Tutkimusryhmä on heterogeeninen. Retrospektiivinen rekisteritutkimus on erittäin altis harhalle ja antaa vain suuntaa antavaa tietoa. Aineisto on kuitenkin laaja ja vahvistaa käsitystä siitä, että operatiivinen hoito on syytä rajata vain niihin tapauksiin, jolloin sitä todella tarvitaan.

«Koo YJ, Kim HJ, Lim KT ym. Laparotomy versus lapar...»4: Tutkimuksen retrospektiivinen luonne ja satunnaistamattomuus ovat suurimpia laatua heikentäviä tekijöitä.

Kirjallisuutta

  1. Mollica G, Pittini L, Minganti E ym. Elective uterine myomectomy in pregnant women. Clin Exp Obstet Gynecol 1996;23:168-72 «PMID: 8894327»PubMed
  2. Gerstenfeld TS, Chang DT, Pliego AR ym. Nonobstetrical abdominal surgery during pregnancy in Women's Hospital. J Matern Fetal Med 2000;9:170-2 «PMID: 10914625»PubMed
  3. Duncan PG, Pope WD, Cohen MM ym. Fetal risk of anesthesia and surgery during pregnancy. Anesthesiology 1986;64:790-4 «PMID: 3717642»PubMed
  4. Koo YJ, Kim HJ, Lim KT ym. Laparotomy versus laparoscopy for the treatment of adnexal masses during pregnancy. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2012;52:34-8 «PMID: 22091751»PubMed