Takaisin

Bentsodiatsepiinit epävakaan persoonallisuuden hoidossa

Näytönastekatsaukset
Tero Taiminen
20.2.2015

Näytön aste: D

Bentsodiatsepiinit saattavat heikentää osalla epävakaata persoonallisuushäiriötä sairastavia potilaita impulssikontrollia ja synnyttää riippuvuutta.

Bentsodiatsepiinien tehokkuutta epävakaan persoonallisuuden hoidossa on selvitetty ainoastaan yhdessä lumekontrolloidussa tutkimuksessa «Cowry RW, Gardner DL. Pharmacotherapy of borderlin...»1 jossa 12 naispotilasta sai kuuden viikon ajan alpratsolaamia keskimäärin annoksella 4,7 mg/vrk. Potilaat eivät kokeneet hyötyvänsä lääkityksestä, ja se lisäsi vakavaa kontrolloimatonta käyttäytymistä (mm. lääkkeiden yliannostuksia, tahallista itsen vahingoittamista, tuolin heittäminen kohti lasta). Alpratsolaamia saaneista potilaista vakavaa kontrolloimatonta käytöstä esiintyi 58 %:lla ja lumelääkettä saaneista 15 %:lla, josta laskettu NNH on 3. Toisaalta keskivaikeaa ja lievää kontrolloimatonta käyttäytymistä esiintyi lumeryhmässä alpratsolaami-ryhmää enemmän.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Amerikan psykiatriyhdistyksen epävakaan persoonallisuuden Käypä hoito -suosituksessa «American Psychiatric Association Practice Guidelin...»2arvioitiin, että bentsodiatsepiineja voidaan käyttää tilapäisesti epävakaaseen persoonallisuuteen liittyvän ahdistuneisuuden ja agitaation rauhoittamiseen, mutta varoitettiin samalla mahdollisesta riippuvuuden kehittymisestä ja impulssikontrollin heikentymisestä. Suosituksessa esitetty varoitus potilaiden alttiudesta bentsodiatsepiini-riippuvuuden kehittymiseen on perusteltu, koska päihderiippuvuuden elinikäinen esiintyvyys epävakaassa persoonallisuudessa lienee noin 65 % «Lieb K, Zanarini MC, Schmahl C ym. Borderline pers...»3. Toisaalta suosituksessa todetaan, että tapausselostuksissa on kuvattu sekä alpratsolaamin että klonatsepaamin lievittäneen tehokkaasti epävakaaseen persoonallisuuteen liittyvää ahdistusta ilman komplikaatioita. Buspironia ei ole tutkittu epävakaan persoonallisuuden hoidossa. Kliinisen kokemuksen mukaan se saattaa olla turvallinen ja käyttökelpoinen vaihtoehto bentsodiatsepiineille.

Kirjallisuutta

  1. Cowry RW, Gardner DL. Pharmacotherapy of borderline personality disorder: alprazolam, carbamazepine, trifluoperazine, and tranylcypromine. Arch Gen Psychiatry 1988;45:111–9
  2. American Psychiatric Association Practice Guidelines. Practice guideline for the treatment of patients with borderline personality disorder. American Psychiatric Association. Am J Psychiatry 2001;158:1-52 «PMID: 11665545»PubMed
  3. Lieb K, Zanarini MC, Schmahl C ym. Borderline personality disorder. Lancet 2004;364:453-61 «PMID: 15288745»PubMed