Takaisin

Vastasyntyneen hypoglykemia ja raskausdiabetes

Näytönastekatsaukset
Hanna Soukka ja Jorma Komulainen
10.6.2013

Näytön aste: A

Raskausdiabetekseen liittyy vastasyntyneen hypoglykemian lisääntynyt riski.

Espanjalaisessa prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa «Flores-le Roux JA, Sagarra E, Benaiges D ym. A pro...»1 mitattiin raskausdiabeetikkoäitien vastasyntyneiden lasten kapillaarinäytteen verensokeriarvoja ensimmäisen elinvuorokauden aikana. Verensokeriarvot luokiteltiin normaaleiksi (≥ 2,5 mmol/l), lievästi (2,2–2,4 mmol/l), keskivaikeasti (1,6–2,1) tai vaikeasti hypoglykeemisiksi (< 1,6 mmol/l).

Tutkimukseen osallistui yhteensä 190 lasta. Heistä 25,2 %:lla esiintyi ainakin yksi hypoglykeeminen verensokeriarvo. Hypoglykemia oli 12,1 %:lla lievä, 10,5 %:lla keskivaikea ja 2,6 %:lla vaikea. Normoglykeemisiin lapsiin verrattuna hypoglykeemiset lapset olivat useammin LGA-lapsia ja heillä oli matalampi napa-arterian pH.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkimuksessa ei ollut verrokkiryhmää.

Israelilaisessa retrospektiivisessä yhden keskuksen tutkimuksessa «Maayan-Metzger A, Lubin D, Kuint J. Hypoglycemia r...»2 selvitettiin kahden ensimmäisen elinvuorokauden aikaisia hypoglykemioita terveillä täysiaikaisina syntyneillä lapsilla, joiden äideillä (n = 576) oli diabetes. Vastasyntyneen kapillaariveren glukoosi mitattiin 1, 2, 4 ja 6 tunnin iässä sekä kahdeksan tunnin välein sen jälkeen. Ruokinta pyrittiin aloittamaan kahden tunnin iässä. Lapset jaettiin äidin diabeteksen mukaan kolmeen ryhmään: raskausdiabetes ilman insuliinihoitoa (GDM A1, N = 455), insuliinihoitoinen raskausdiabetes (GDM A2, N = 97) tai tyypin 1 diabetes (IDDM, N = 24).

Hypoglykemian (verensokeri alle 2,6 mmol/l) esiintyvyys ensimmäisen vuorokauden kuluessa oli ryhmittäin 42,7 % (GDM), 50,5 % (GDM A2) ja 83,3 % (IDDM). Kohtalaisen tai vaikean hypoglykemian (verensokeri alle 2,2 mmol/l) esiintyvyys oli vastaavasti 15,6 % (GDM), 25,8 % (GDM A2) ja 54,1 % (IDDM) (p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Teksasilaisessa prospektiivisessa potilas-verrokkitutkimuksessa «Langer O, Yogev Y, Most O ym. Gestational diabetes...»3 selvitettiin hoitamattomaan raskausdiabetekseen (n = 555, diagnoosi vasta 37. raskausviikon jälkeen) liittyviä komplikaatioita verrattuna hoidettuun raskausdiabetekseen (n = 1 110) ja terveisiin kontrolleihin (n = 1 110). Hypoglykemia määriteltiin kahtena peräkkäisenä plasman sokeriarvona < 2,2 mmol/l.

Hypoglykemiaa esiintyi huomattavasti enemmän hoitamattomien raskausdiabeetikkoäitien lapsilla verrattuna terveiden äitien lapsiin, 18 vs 2 % (odds ratio, OR 10,38; 95 % luottamusväli 6,51–16,56). Myös hoidettujen raskausdiabeetikkojen lapsilla esiintyi enemmän hypoglykemiaa terveiden äitien lapsiin verrattuna, 6 vs 2 % (OR 2,98; luottamusväli 1,84–4,84).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Tutkimusaineisto oli alhaisesta sosiaaliluokasta, jossa 20 %:lla ei ollut prenataalikäyntejä.

Tanskalaisessa neljän keskuksen retrospektiivisessa kohorttitutkimuksessa «Jensen DM, Damm P, Sørensen B ym. Proposed diagnos...»4 selvitettiin erilaisten oraalisten sokerirasituskokeiden kynnysarvojen sekä äidin ja vastasyntyneen perinataalisairastuvuuden yhteyttä raskausdiabetekseen vuosina 1992–96. Tiedot kerättiin sairauskertomuksista. Tutkimukseen osallistui yhteensä 3 260 naista, joille kaikille oli tehty tanskalaisen käytännön mukaan oraalinen 75 g:n sokerirasituskoe ja jotka jaettiin neljään ryhmään kahden tunnin tuloksen mukaan. Hypoglykemia määriteltiin suonensisäisen glukoosi-infuusion tarpeena ensimmäisten 48 elintunnin aikana.

Raskausdiabetes lisäsi lapsen hypoglykemiariskin 4,2–14,1-kertaiseksi (ks. taulukko 1).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Hypoglykemia määriteltiin suonensisäisen glukoosi-infuusion tarpeena, hypoglykemian numeerista raja-arvoa ei mainittu.

Taulukko 1. Äidin glukoosirasituskokeen (OGTT) kahden tunnin glukoosiarvon vaikutus lapsen hypoglykemian esiintyvyyteen (prosenttiosuutena sekä vedonlyöntisuhteena, OR ja sen luottamusvälinä, CI).
2 tunnin glukoosi, mmol/l n Hoito Hypoglykemia, % OR 95 % CI
< 7,8 2 596 Ei 2,4 1,0 -
7,8–8,9 289 Ei 2,1 0,9 0,4–2,0
9,0–11 278 Dieetti/insuliini 9,6 4,2 2,6–6,8
> 11 97 Dieetti/insuliini 26 14,1 8,4–23,7

Kommentti: Näytön aste nostettu A:ksi tutkimusten yhtenäisten tulosten ja niissä todetun suuren hypoglykemiariskin vuoksi.

Kirjallisuutta

  1. Flores-le Roux JA, Sagarra E, Benaiges D ym. A prospective evaluation of neonatal hypoglycaemia in infants of women with gestational diabetes mellitus. Diabetes Res Clin Pract 2012;97:217-22 «PMID: 22537519»PubMed
  2. Maayan-Metzger A, Lubin D, Kuint J. Hypoglycemia rates in the first days of life among term infants born to diabetic mothers. Neonatology 2009;96:80-5 «PMID: 19225239»PubMed
  3. Langer O, Yogev Y, Most O ym. Gestational diabetes: the consequences of not treating. Am J Obstet Gynecol 2005;192:989-97 «PMID: 15846171»PubMed
  4. Jensen DM, Damm P, Sørensen B ym. Proposed diagnostic thresholds for gestational diabetes mellitus according to a 75-g oral glucose tolerance test. Maternal and perinatal outcomes in 3260 Danish women. Diabet Med 2003;20:51-7 «PMID: 12519320»PubMed