Takaisin

Liikuntahoito, nivelreuma ja toimintakyky

Näytönastekatsaukset
Jyrki Kettunen, Urho Kujala ja Jari Arokoski
16.10.2015

Näytön aste: A

Niin kestävyys- kuin lihaskuntoharjoittelu parantaa nivelreumaa sairastavien potilaiden toimintakykyä

Järjestelmälliseen kirjallisuuskatsaukseen «Baillet A, Zeboulon N, Gossec L ym. Efficacy of ca...»1 otettiin ne kestävyysharjoittelun vaikuttavuutta nivelreumaa sairastavilla potilailla arvioineet tutkimukset, jotka oli julkaistu Medline-, EMBase- tai Cochrane-tietokannoissa heinäkuuhun 2009 mennessä sekä abstraktit, jotka oli julkaistu viiden edellisen vuoden aikana reumatologia-alan kongresseissa. Toimintakykyä arvioitiin Health Assessment Questionnaire -kyselyllä (HAQ).

Kyseiseen katsaukseen hyväksyttiin 14 (N = 1 040) satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta, joiden menetelmällisen laadun keskiarvo oli 2,4 (Jadad scale «Jadad AR, Moore RA, Carroll D ym. Assessing the qu...»2 0–5). Tutkittavien keski-ikä vaihteli 44–68 vuoden välillä. Sairauden keston keskiarvo eri tutkimuksissa vaihteli vuodesta 16 vuoteen. Useimmissa tutkimuksissa harjoittelu-useus oli 2–3 kertaa viikossa ja interventiojakson pituus vaihteli kahdesta viikosta kahteen vuoteen. Yksittäisissä tutkimuksissa ilmoitettu liikunnan teho vaihteli 50–90 % sykemaksimista. Harjoittelusta ainakin osa oli ohjattua kymmenessä tutkimuksessa. Vertailuhoitona oli useimmiten joko tavanomainen hoito (usual care) tai liikkuvuusharjoittelu (range of motion exercises).

Yhdeksän tutkimuksen perusteella kestävyysharjoittelu (N = 387) parantaa hieman toimintakykyä (HAQ) verrokkeihin (N = 384) verrattuna harjoittelujakson päätyttyä [standardised mean difference 0,24, 95 % luottamusväli 0,10, 0,38].

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Toisessa järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa «Baillet A, Vaillant M, Guinot M ym. Efficacy of re...»3 tarkasteltiin lihaskuntoharjoittelun vaikuttavuutta toimintakykyyn nivelreumaa sairastavilla potilailla. Katsaus ulottui 18.10.2009 mennessä Pubmed-, EMBase-, tai Cochrane–tietokannoissa sekä reumatologia-alan kongresseissa kolmen edeltäneen vuoden aikana julkaistuihin tutkimuksiin. Toimintakykyä arvioitiin HAQ-kyselyllä ja kävelynopeudella.

Katsaukseen hyväksyttiin 10 (N = 547) tutkimusta, joiden menetelmällisen laadun keskiarvo oli 2,3 (Jadad scale 0–5). Tutkittavien keski-ikä vaihteli 41–62 vuoden välillä. Useimmissa tutkimuksissa harjoittelutiheys oli 2–3 kertaa viikossa ja interventiojakson pituus vaihteli kolmesta viikosta kahteen vuoteen. Harjoittelu oli ohjattua viidessä tutkimuksessa ja useimmissa tutkimuksissa harjoitteet painottuivat alaraajoihin; erityisesti polvinivelen ojentajalihaksiin. Vertailuhoitona oli useimmiten joko tavanomainen hoito (usual care) tai liikkuvuusharjoittelu (range of motion exercises).

Yhdeksän tutkimuksen perusteella lihaskuntoharjoittelu (N = 289) parantaa toimintakykyä verrokkeihin (N = 324) nähden harjoittelujakson päätyttyä [weighted mean differences (WMD) -0,22, 95 % luottamusväli -0,35, -0,10]. Vastaavasti viiden tutkimuksen mukaan harjoittelulla (N = 137) oli suotuisa vaikutus kävelynopeuteen verrokkihoitoon (N = 138) nähden (WMD -1,9 s, 95 % luottamusväli -2,95, -0,85).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Baillet A, Zeboulon N, Gossec L ym. Efficacy of cardiorespiratory aerobic exercise in rheumatoid arthritis: meta-analysis of randomized controlled trials. Arthritis Care Res (Hoboken) 2010;62:984-92 «PMID: 20589690»PubMed
  2. Jadad AR, Moore RA, Carroll D ym. Assessing the quality of reports of randomized clinical trials: is blinding necessary? Control Clin Trials 1996;17:1-12 «PMID: 8721797»PubMed
  3. Baillet A, Vaillant M, Guinot M ym. Efficacy of resistance exercises in rheumatoid arthritis: meta-analysis of randomized controlled trials. Rheumatology (Oxford) 2012;51:519-27 «PMID: 22120463»PubMed