Takaisin

Liikunta perifeerisen valtimotaudin hoidossa

Näytönastekatsaukset
Timo Lakka
13.10.2010

Näytön aste: B

Liikuntaharjoittelu vähentää katkokävelyoireita ja pidentää sekä maksimaalista että kivutonta kävelymatkaa perifeeristä valtimotautia sairastavilla henkilöillä.

Cochrane-katsauksessa «Leng GC, Fowler B, Ernst E. Exercise for intermitt...»1 «»1 tutkittiin pääasiassa ohjatun liikuntaharjoittelun vaikutusta katkokävelyoireisiin perifeeristä valtimotautia sairastavilla potilailla, joilla oli kliinisten löydösten tai kyselylomakkeiden perusteella todettu stabiili katkokävelyoireisto. Katsaukseen kelpuutettiin 10 pientä tutkimusta, joissa oli yhteensä 250 miestä ja naista. Liikuntaohjelmat kestivät 3–15 kuukautta ja sisälsivät vähintään kaksi pääasiassa ohjattua liikuntasuoritusta viikossa. Näistä kolmen tutkimuksen yhteenvedossa ohjattu liikuntaharjoittelu pidensi maksimaalista kävelyaikaa 150 % enemmän kuin lumelääke tai tavanomainen hoito (painotettu keskimääräinen ero + 6.51 minuuttia). Yhdessä tutkimuksessa liikuntaharjoittelu pidensi maksimaalista kävelyaikaa 114 % enemmän kuin alaraajojen pallolaajennushoito (painotettu keskimääräinen ero + 3.30 minuuttia). Toisessa tutkimuksessa liikuntaharjoittelu pidensi maksimaalista kävelyaikaa 31 % enemmän kuin verihiutaleiden kokkaroitumista estävä lääkehoito (painotettu keskimääräinen ero + 1.06 minuuttia). Yhdessä tutkimuksessa ohjattu liikuntaharjoittelu pidensi maksimaalista kävelyaikaa 19 % vähemmän kuin alaraajojen valtimoiden ohitusleikkaus, mutta ryhmien välinen painotettu keskimääräinen ero (-1.66 minuuttia) ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Missään katsauksen tutkimuksista ohjattu liikuntaharjoittelu ei parantanut objektiivisesti mitattua alaraajojen verenkiertoa enemmän kuin muut hoidot.

Toisessa Cochrane-katsauksessa «Bendermacher BL, Willigendael EM, Teijink JA ym. S...»2 «»2 verrattiin pääasiassa kävelyä sisältävän ohjatun liikuntaharjoittelun ja itsenäisen liikuntaharjoittelun vaikutusta katkokävelyoireisiin perifeeristä valtimotautia sairastavilla potilailla, joilla oli katkokävelyoireisto. Katsaukseen kelpuutettiin kahdeksan pientä tutkimusta, joissa oli yhteensä 319 miestä ja naista. Liikuntaohjelmat kestivät 3–12 kuukautta ja sisälsivät pääasiassa kolme ohjattua liikuntasuoritusta viikossa. Näistä kuuden tutkimuksen yhteenvedossa ohjattu liikuntaharjoittelu pidensi kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kävelymatkaa 30–35 % enemmän kuin itsenäinen liikuntaharjoittelu (keskimääräinen ero + 150 metriä). Ero säilyi 12 kuukauden jälkeen kahdessa tutkimuksessa, joissa kävelymatka mitattiin uudelleen. Viidessä kuudesta tutkimuksesta mitattiin myös kivuton kävelymatka, joka piteni 30 % enemmän ohjatulla kuin itsenäisellä liikuntaharjoittelulla (keskimääräinen ero + 125 metriä). Kaikki näiden katsausten tutkimukset olivat pieniä ja ryhmien välisten erojen vertailu perustui muutamiin tai yksittäisiin tutkimuksiin. Ohjatun liikuntaharjoittelun vaikutus kävelykykyyn ja siten yleiseen toimintakykyyn oli kuitenkin kliinisesti merkittävä, koska liikuntaharjoittelu pidensi maksimaalista kävelymatkaa keskimäärin 300 metristä 450 metriin ja oireetonta kävelymatkaa keskimäärin 200 metristä 325 metriin. Lähes kaikki tutkimukset sisälsivät sekä miehiä että naisia, joten tulokset ovat sovellettavissa molempiin sukupuoliin. Näiden katsausten johtopäätöksenä on, että ohjattu liikuntaharjoittelu vähentää merkitsevästi katkokävelyoireita ja pidentää sekä maksimaalista että kivutonta kävelymatkaa perifeeristä valtimotautia sairastavilla potilailla.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

Sovellettavuus vähintään kohtalainen, koska tutkimuksista neljä tehtiin Ruotsissa ja kahdeksan Euroopassa

Kirjallisuutta

  1. Leng GC, Fowler B, Ernst E. Exercise for intermittent claudication. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD000990 «PMID: 10796572»PubMed
  2. Bendermacher BL, Willigendael EM, Teijink JA ym. Supervised exercise therapy versus non-supervised exercise therapy for intermittent claudication. Cochrane Database Syst Rev 2006;2:CD005263 «PMID: 16625633»PubMed