Tämä katsaus käsittää kuusi seuranta/kohorttitutkimusta, joissa oli yhteensä 93 392 naista. Tutkittavat rekrytoitiin tutkimuksiin raskauden aikana 10.–29. raskausviikoilla. Liikuntatiedot perustuivat kyselyihin ja prospektiivisiin kirjaamisiin. Ennenaikaiseksi synnytykseksi katsottiin ennen 37 raskausviikkoa tapahtunut synnytys.
Suurin tutkimus (n = 87 232) on tanskalaisen syntymäkohortti vuosilta 1996–2002. Raskaudet olivat 1-sikiöisiä ja ennen 22 viikkoa keskeytyneet raskaudet oli suljettu pois. Liikunnan määrän ja laadun arviointi perustui kahteen puhelinhaastatteluun keskimäärin 16,3 ja 31,1 raskausviikoilla. Liikunnan määrä ryhmiteltiin viikoittaisen liikunta-ajan mukaan ja raskain kategoria oli > 5h/vko. Analyysit suoritettiin vertaamalla liikuntaa harrastavat liikkumattomiin ja vertaamalla eniten liikuntaa harrastaneita muihin liikkujiin «Juhl M, Andersen PK, Olsen J ym. Physical exercise...»5.
Toisessa (n = 1 699) tutkimuksessa liikunta oli raskasta ja erilliset analyysit tehtiin sen mukaan oliko liikunta raskasta ennen raskautta, 1. raskauskolmanneksen tai 2. raskauskolmanneksen aikana. Kriteerit täyttäviä (≥ 6 MET) naisia oli vastaavasti 22 %, 14 % ja 8 %. Raskas liikunta ei lisännyt ennenaikaisuutta «Evenson KR, Siega-Riz AM, Savitz DA ym. Vigorous l...»2. Kolmannessa tutkimuksessa oli 750 naista. Äidit jaettiin 4 ryhmään 1) rasituksen määrän ja 2) kuinka pitkälle raskautta liikuntaa jatkettiin. Ryhmien välillä ei ollut eroja ennenaikaisen synnytyksen suhteen «Magann EF, Evans SF, Weitz B ym. Antepartum, intra...»3.
Neljännessä kohorttitutkimuksessa (n = 557) tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään 1) liikuntaa harrastamattomat, 2) vähän liikkuvat (vapaa-ajan liikunnan energiankulutus ≤ 1 000 kcal/vko) ja paljon liikkuvat (> 1 000 kcal/vko). Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä Kaplan-Meierin eloonjäämiskäyrää ja Coxin monimuuttujaeloonjäämismallia. Vähäinen ja raskas liikunta eivät kumpikaan suurentaneet ennenaikaisen synnytyksen riskiä «Hatch M, Levin B, Shu XO ym. Maternal leisure-time...»1.
Viidennessä tutkimuksessa 148 tutkittava rekrytoitiin alkuraskaudessa. He pitivät liikuntapäiväkirjaa viikon kerrallaan raskausviikkojen 16–23, 24–31 ja 32–38 välisenä aikana. Tutkittavilla oli sykemittari, jonka perusteella arvioitiin liikunnan rasittavuus. Raskasta liikuntaa oli ≥ 3x/vko: 1) ≥ 30min/kerta aerobista liikuntaa ≥ 50 % ikävakioidusta syketasosta tai 2) ≥15 min syketasolla ≥140. Tilastollisesti merkittäviä eroja ei saatu liikunnan intensiteetin tai määrän suhteen. Eniten ≥ 5x/vko runsaasti liikkuvat synnyttivät keskimäärin raskausviikolla 39,5 ja liikuntaa harrastamattomat raskausviikolla 39,0 «Duncombe D, Skouteris H, Wertheim EH ym. Vigorous ...»4.
Kuudennessa kyselytutkimuksessa liikuntaryhmät (n = 3 006) muodostuivat rasituksen keston mukaan, liikuntaa < 60 minuuttia, 60–149 minuuttia ja > 150 minuuttia viikossa, puhelinhaastattelut tehtiin 34 raskausviikolla ja kuukausi synnytyksen jälkeen. Liikunta ei lisännyt ennenaikaisuutta «Tinloy J, Chuang CH, Zhu J ym. Exercise during pre...»6 .
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin:
Tutkimukset on tehty pääasiallisesti valkoisen rodun edustajilla. Yksikään tutkimuksista ei ole suomalainen, mutta siitä huolimatta tulokset ovat sovellettavissa suomalaiseen väestöön.