Takaisin

Psykososiaalisen hoidon kesto ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien toimintakyky

Näytönastekatsaukset
Jorma Oksanen
16.5.2013

Näytön aste: B

Pitkäkestoinen psykososiaalinen hoito parantanee kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien toimintakykyä paremmin kuin lyhyt psykoedukaatiohoito.

Suuren yhdysvaltalaisen STEP-BD-monikeskustutkimuksen «Miklowitz DJ, Otto MW, Frank E ym. Intensive psych...»1 osana 152 depressiivistä tyypin I tai II kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavaa potilasta satunnaistettiin 9 kuukautta kestävään, 30 istuntoa käsittävään psykososiaaliseen hoitoon (N = 84) tai 3 istuntoa käsittävään lyhyeen psykoedukaatiohoitoon. Heidän toimintakykyään seurattiin 9 kuukauden ajan LIFE-RIFT-arviointiasteikolla ihmissuhteiden, toimintaan kohdistuvan tyytyväisyyden, työ- ja roolisuoriutumisen ja vapaa-ajan alueilla. Tutkittavana oleva intensiivinen hoito oli 13 potilaalla Family focused treatment perhehoitoa, 38 potilaalla kognitiivis-behavioraalista ja 33 potilaalla interpersoonallista sosiaalisten rytmien terapiaa (IPSRT).

Intensiivisessä hoidossa olleilla oli merkitsevästi parempi ihmissuhteisiin liittyvä toimintakyky (p = 0,02) ja tyytyväisyys (p = 0,048); työ- ja vapaa-ajan suoriutumiseen hoidoilla ei ollut vaikutusta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Saman STEP-BD-tutkimuksen 1 000 ensimmäisen tutkimuspotilaan joukossa oli 248 depressiovaiheessa ollutta potilasta «Miklowitz DJ, Otto MW, Wisniewski SR ym. Psychothe...»2. Näitä seurattiin 12 kuukauden ajan haastattelemalla 3 kuukauden välein. Potilailta kysyttiin psykoterapiapalvelujen käyttöä, mielialahäiriön oireita ja psykososiaalista toimintakykyä. 60 %:lla potilaista oli ollut ainakin yksi terapiaistunto.

Kunkin 3 kuukauden jakson alussa vaikeasti masentuneilla tai toimintakyvyltään huonoilla potilailla psykoterapiaistuntojen tiiviys oli yhteydessä seurannan aikana lievempiin masennusoireisiin ja parempaan toimintakykyyn samalla tai seuraavalla 3 kuukauden jaksolla (p = 0,001). Käytetyt terapiamuodot ja toimintakyvyn mittarit olivat tässä tutkimuksessa samat kuin edellisessä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Bauer ym. «Bauer MS, McBride L, Chase C ym. Manual-based grou...»3 ovat kehittäneet strukturoidun, käsikirjan mukaisesti etenevän ryhmähoito-ohjelman (Life Goals Program), jonka tarkoituksena on kehittää potilaiden sairauden itsehallintataitoja ja parantaa heidän toiminnallista tilaansa. Ohjelma on kaksivaiheinen, jossa ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu viisi psykoedukaatioistuntoa sairaudesta, sen hoidosta, varhaisoireiden tunnistamisesta ja hyvistä ja huonoista selviytymiskeinoista. Toisessa vaiheessa kutakin potilasta autetaan asettamaan konkreettinen ja realistinen tavoite, kuten ajokortin takaisin saaminen, ystävän löytäminen tai työpaikan saaminen. Yhdessä terapeutin kanssa laaditaan asteittainen toimintasuunnitelma, kartoitetaan mahdollisesti vastaan tulevia ongelmia ja seurataan suunnitelman etenemistä.

Avoimessa tutkimuksessa 29 potilaasta 20 tuli mukaan 2-vaiheeseen; heistä 70 % onnistui toteuttamaan asettamansa tavoitteen (48 % alkuperäisestä tutkimusjoukosta).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Genevessä Aubryn ym. ryhmä «Aubry JM, Charmillot A, Aillon N ym. Long-term imp...»4 on tehnyt kontrolloimattoman retrospektiivisen vertailututkimuksen Life Goals Program ohjelman mukaisesti hoitamistaan potilaista. 85 potilasta osallistui 1-vaiheeseen ja 35 lisäksi 2-vaiheeseen. Toisen vaiheen keskivertokestoaika oli 24 kuukautta (3–74 kuukautta). Tutkimuksessa selvitettiin sairaalahoitojen määrää 3 vuoden ajalta ennen interventiota sekä 3 vuoden ajalle sen jälkeen; kaikille potilaille suoritettiin yksinkertainen kyselytutkimus koetusta toimintakyvystä.

Merkitsevästi (p = 0,034) suurempi osa 2-vaiheen käyneistä kuin pelkän 1-vaiheen käyneistä (88 % /70 %) koki hoitoon osallistumisen auttaneen heitä sosiaalisissa suhteissa. Työllistymiseen hoidolla ei ollut vaikutusta.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Miklowitz DJ, Otto MW, Wisniewski SR ym. Psychothe...»2: Nämä tutkimukset tukevat myös käsitystä, että psykososiaalisen hoidon on oltava riittävän tiivistä ja pitkäkestoista ollakseen vaikuttavaa.

«Bauer MS, McBride L, Chase C ym. Manual-based grou...»3: Tutkimusjoukko koostui yhdysvaltalaisen Veterans Affairs Medical Centerin potilaista, joilla oli runsaasti päihdeongelmia, yksinäisyyttä ja tiheäsyklisyyttä sekä itsemurhayrityksiä. Lähes kaikki olivat miehiä.

«Aubry JM, Charmillot A, Aillon N ym. Long-term imp...»4: Potilasjoukko koostui vakaassa vaiheessa olevista miehistä ja naisista, joilla oli usein komorbiditeetteja. Life Goals ryhmän tutkimuksissa on haettu vaikuttavuutta potilaiden itsensä relevanteiksi kokemiin konkreettisiin tavoitteisiin.

Kirjallisuutta

  1. Miklowitz DJ, Otto MW, Frank E ym. Intensive psychosocial intervention enhances functioning in patients with bipolar depression: results from a 9-month randomized controlled trial. Am J Psychiatry 2007;164:1340-7 «PMID: 17728418»PubMed
  2. Miklowitz DJ, Otto MW, Wisniewski SR ym. Psychotherapy, symptom outcomes, and role functioning over one year among patients with bipolar disorder. Psychiatr Serv 2006;57:959-65 «PMID: 16816280»PubMed
  3. Bauer MS, McBride L, Chase C ym. Manual-based group psychotherapy for bipolar disorder: a feasibility study. J Clin Psychiatry 1998;59:449-55 «PMID: 9771814»PubMed
  4. Aubry JM, Charmillot A, Aillon N ym. Long-term impact of the life goals group therapy program for bipolar patients. J Affect Disord 2012;136:889-94 «PMID: 21975136»PubMed