Takaisin

Mittatikkutesti perifeerisen valtimopaineen mittauksessa

Näytönastekatsaukset
Maarit Venermo ja Elina Heikkilä
13.4.2010

Näytön aste: C

Mittatikkutesti saattaa olla luotettava ääreisverenkierron vajauksen osoittaja, kun diabetesta sairastavalla potilaalla on mediaskleroosi.

Prospektiivisessa tutkimuksessa «Smith FC, Shearman CP, Simms MH ym. Falsely elevat...»1 mitattiin nilkan systolinen verenpaine 49 kriittisesti iskeemisesta jalasta 40 potilaalla mittatikkutestillä. Mittatikkutestissä potilas on selinmakuulla, ja kynädopplerilla kuunnellaan, millä korkeudella (kuuntelukohdan korkeus sydämen tasoon nähden) jalkaterän valtimosignaalit häviävät, kun alaraajaa nostetaan suorana ylös (1 cm ~ 0,75 mmHg) ja nilkka-olkavarsipainemittauksena verenpainemansetilla sekä 20 potilaalla avoimesti ohituskirurgian yhteydessä. Potilaista 15 oli diabeetikoita. Potilaiden valintakriteereitä tutkimukseen valittaessa ei ilmoitettu. Mukaan valituilta mansetilla mitattu nilkka-olkavarsipainesuhteen mediaani oli 0,46 (vaihteluväli 0,35–0,56) ja 0,21, kun nilkkapaine oli mitattu mittatikkutestillä mitattuna 0,21 (vaihteluväli 0,14–0,30) (p < 0,0001). 20 potilaalla nilkkapaine mitattiin avoimesti mediaanin ollessa 0,15 (0,11–0,27). Näillä potilailla mittatikkutestillä mitattu paine korreloi melko hyvin avoimeen mittaukseen (r = 0,88, mittatikkumittauksen mediaani 0,2 ja sen vaihteluväli 0,13–0,31, p = 0,324), mutta nilkka-olkavarsipainesuhde huonommin (r = 0,69, nilkka-olkavarsipainemittauksen mediaani 0,37 ja sen vaihteluväli 0,27–0,6, p = 0,0008). Tutkimusjoukossa mukana olleiden diabeetikoiden mittatikkutestin mediaani oli 0,23 ja nilkka-olkavarsipainemittauksen mediaani 0,54 (ei-diabeetikoilla vastaavat arvot olivat 0,2 ja 0,45).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Belgiassa tehdyssä prospektiivisessä tutkimuksessa «Paraskevas N, Ayari R, Malikov S ym. 'Pole test' m...»2 verrattiin kolmea eri menetelmää ääreisverenkierron arvioinnissa 83 kriittisesti iskeemisessä alaraajassa 74 potilaalla. Potilaat olivat yhden klinikan potilaita, jotka oli lähetetty verisuonikirurgiseen arvioon kriittisen iskemian (lepokipu tai kuolio) epäilyn takia vuosina 1999–2000. 73:sta potilaasta 39 oli diabeetikoita, joilla oli yhteensä 41 iskeemistä raajaa. Potilaille tehtiin mittatikkutesti (Pole-test), mitattiin nilkkapaineet verenpainemansetilla, tutkittiin jalkaterän transkutaaninen happiosapaine ja tehtiin angiografia. Kriittisen alaraajaiskemian kriteerit olivat a) angiografisesti todettu tukkiva valtimotauti ja nilkkapaine ≤ 40 mmHg ja/tai TcPO2 ≤ 30 mmHg tai b) angiografisesti todettu tukkiva valtimotauti ja alaraajan kudospuutos sekä nilkkapaine ≤ 60 mmHg ja/tai TcPO2 ≤ 40 mmHg. Näiden kriteerien mukaan todettiin 57 kriittistä alaraajaiskemiajalkaa. Näistä kuudella ei voitu luotettavasti tutkia nilkkapainetta valtimoiden kokoonpuristumattomuuden takia, ja kolmella mittatikkutesti epäonnistui teknisesti. Näitä ei huomioitu tuloksia laskettaessa. Yhteensä 48 potilaalta onnistuttiin mittaamaan sekä nilkkapaine, mittatikkutesti että TcPO2. Verenpainemansetilla mitatut nilkkapaineet olivat keskimäärin 40 mmHg korkeampia kuin mittatikkutestillä mitattuna (p < 0,001). Ero diabeetikoilla oli 51 mmHg ja ei-diabeetikoilla 31 mmHg. TcPO2 oli keskimäärin 15,5 mmHg eikä siinä ollut eroa diabeetikkojen ja diabetesta sairastamattomine välillä. Diabetesta sairastamattomilla mittatikkutestin tulos ja painemansetilla mitattu nilkkapaine korreloivat toisiinsa, mutta korrelaatiota ei ollut diabeetikoilla. Sen sijaan mittatikkutestin ja TcPO2:n välillä oli korrelaatio diabeetikoilla, mutta ei diabetesta sairastamattomilla. Mittatikkutestin tarkkuus kriittisen alaraajaiskemian tunnistamisessa oli 88 %, sensitiivisyys 95 % ja spesifisyys 73 %.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Jachertz ym. «Jachertz G, Stappler T, Do DD ym. The pole-pressur...»3 tutkivat mittatikkutestin luotettavuutta kriittisen alaraajaiskemian arvioinnissa 29 potilaalla, joilta mitattiin kriittisesti iskeemisestä alaraajasta nilkkapaine mittatikkutestillä ja painemansetilla sekä transkutaaninen happiosapaine (TcPO2). Potilaat, joiden nilkkapaine oli alle 70 mmHg mittatikkutestillä mitattuna, hyväksyttiin tutkimukseen. Mittatikkutestillä mitattuna nilkkapaine oli merkittävästi matalampi kuin mansetilla mitattu paine. Diabeetikoilla ero oli suurempi (ero 41 mmHg diabeetikoilla ja 34 mmHg diabetesta sairastamattomilla). Korrelaatio mittatikkutestin ja TcPO2:n välillä oli vahva sekä diabeetikoilla että ei-diabeetikoilla, TcPO2:n ja mansetilla mitatun nilkkapaineen välillä ei ollut korrelaatiota.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

«Smith FC, Shearman CP, Simms MH ym. Falsely elevat...»1: Pieni aineisto. Potilaiden mukaanotto- tai poissulkukriteereitä ei ilmoitettu. Vain pieni osa potilaista oli diabeetikoita.

«Paraskevas N, Ayari R, Malikov S ym. 'Pole test' m...»2: Valikoituneet potilaat (sairaalapotilaita, jotka lähetetty tutkittavaksi kriittisen iskemian takia). Pieni aineisto, josta vain osa oli diabeetikoita.

«Jachertz G, Stappler T, Do DD ym. The pole-pressur...»3: Pieni aineisto. Potilaat valikoituivat tutkimukseen mittatikkutestin tuloksen perusteella.

Kirjallisuutta

  1. Smith FC, Shearman CP, Simms MH ym. Falsely elevated ankle pressures in severe leg ischaemia: the pole test--an alternative approach. Eur J Vasc Surg 1994;8:408-12 «PMID: 8088390»PubMed
  2. Paraskevas N, Ayari R, Malikov S ym. 'Pole test' measurements in critical leg ischaemia. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;31:253-7 «PMID: 16297645»PubMed
  3. Jachertz G, Stappler T, Do DD ym. The pole-pressure test: an easy alternative in patients with ischemic legs and incompressible arteries. Vasa 2000;29:59-61 «PMID: 10731890»PubMed