Takaisin

Magneettikuvauksen osuvuus hippokampusatrofian arvioinnissa muistisairailla

Näytönastekatsaukset
Ritva Vanninen, Ari Rosenvall, tarkistanut 12.5.2016 Ritva Vanninen ja tarkistanut 12.5.2016 Ari Rosenvall
6.6.2010

Näytön aste: C

Magneettikuvaus lienee tietokonetomografiaa tarkempi muistisairauden diagnostiikassa.

Lancet Neurologyn katsausartikkelissa 2002 «Scheltens P, Fox N, Barkhof F ym. Structural magne...»1 arvioitiin magneettikuvauksen (MK) lisääntyvää merkitystä muistisairauden diagnostiikassa. Perinteisesti kuvantamisen (TT tai MK) rooli oli poissulkudiagnostiikka: varmistettiin että taustalla ei ole hoidettavissa olevaa syytä. Nämä kuitenkin löytyvät taustalta vain pienellä osalla potilaista (< 1 %). Tarkempi diagnoosi ja ennuste ovat kuitenkin tärkeitä. Rakenteellisen kuvantamisen tavoitteena onkin identifioida ne potilaat, joilla on riski sairastua Alzheimerin tautiin (AT) tai joilla on prekliininen AT. MK:ssa tämä merkitsee sitä, että kuvauksessa käytetään korkeatasoisia rakenteellisia kuvia, joiden tarkastelussa tulee erityisesti arvioida ne rakenteet, joissa näkyy muutoksia taudin varhaisessa vaiheessa eli entorhinaalikortex ja hippokampus.

Meta-analyysissä (yhteensä 1 328 muistipotilasta ja verrokkihenkilöä) todetaan, että ohimolohkon mediaaliosan rakenteiden atrofian arvioinnissa on kirjallisuudessa käytetty valikoituja potilasaineistoja ja vaihtelevia menetelmiä, joten tulosten yleistäminen kliiniseen käyttöön on vaikeaa. Useissa töissä on käytetty kvalitatiivisia kriteereitä ja visuaalista arviointiasteikkoa, jotka ovat helppokäyttöisempiä kuin kvantitatiiviset menetelmät, mutta riskinä on arvioitsijoiden välinen vaihtelu. MK:n painotettu sensitiivisyys lievän tai keskivaikean AT:n tunnistamisessa (vs. kontrollit) on 85 % ja spesifisyys 88 %. Tästä arvioidaan, että jos ennen MK:ta kliinisillä kriteereillä potilaan todennäköisyys sairastaa AT:tä on 0,60 (pre-test probability), niin temporomesiaaliatrofian toteaminen nostaa todennäköisyyden tasolle 0,91 ja atrofialöydöksen puuttuminen alentaa sen tasolle 0,20 (post-test probability).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

EFNS-ohjeistuksessa «Waldemar G, Dubois B, Emre M ym. Recommendations f...»2 aivojen kuvantaminen muodostaa tärkeimmän täydentävän tutkimuksen muistipotilaan diagnostiikassa. EFNS-ohjeiden mukaan aivojen rakenteellista kuvantamista tulee käyttää kaikille muistipotilaille. TT:llä voidaan sulkea pois kirurgisesti hoidettavat taudit ja todeta vaskulaariset muutokset (Level A). Tarkkuuden parantamiseksi tulisi käyttää MK:ta (protokollassa T1, T2 ja FLAIR) (Level A). SPET ja PET voivat olla hyödyllisiä rakenteellisen kuvantamisen lisänä, jos diagnoosi jää epävarmaksi (Level B). Artikkelin mukaan aivojen rakenteellinen kuvantaminen tulisi tehdä rutiiniluontoisesti kaikille potilaille. Sillä voidaan perinteisesti sulkea pois hoidettavat muistisairauden syyt ja todeta vaskulaarisia muutoksia. Rutiiniluonteisen TT:n on todettu vaikuttavan diagnoosiin noin 12 %:lla potilaista, ja 11 %:lla tämä vaikutti hoitoon. Edellä mainitun lisäksi MK tarjoaa lisää spesifisyyttä kliinisesti epäiltyyn diagnoosiin. Edellä on jo kuvattu MK:ssa todetun ohimolohkoatrofian merkitys AT:n diagnostiikassa. Systemaattisessa katsauksessa todetaan, että hippokampusatrofian toteamisen osuvuus lievää AT:ta sairastavilla potilailla vaihteli välillä 67–100 %.

Otsa-ohimolohkorappeumassa kortikaalisen atrofian malli auttaa FTD:n ja AT:n erotusdiagnostiikassa. Vaskulaaridementian diagnostiikassa suositellaan käytettäväksi NINDS-AIREN-kriteereitä, jotka nostavat lukijoiden välisen toistettavuuden 40 %:sta 60 %:iin. MK voi auttaa harvinaisempien muistisairauksien diagnostiikassa, kuten Creutzfeldt–Jakobin taudissa ja kortikobasaalisessa degeneraatiossa. Lewyn kappale -taudin diagnostiikassa voi olla apua ohimolohkoatrofian puuttumisesta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Aiemmin julkaistuissa American Academy of Neurologyn diagnostisissa kriteereissä «Knopman DS, DeKosky ST, Cummings JL ym. Practice p...»3 suositellaan aivojen rakenteellista kuvantamista joko TT:llä tai MK:lla.

Duboisin ym. 2007 julkaisemissa tutkimuskriteereissä «Dubois B, Feldman HH, Jacova C ym. Research criter...»4 AT:n diagnostiikassa vaaditaan vähintään yhtä tai useampaa poikkeavaa löydöstä (biomarkkeria) MK:lla tehdyssä aivojen rakenteellisessa kuvauksessa, PET:ssa tai likvordiagnostiikassa. AT-diagnoosia tukevat löydökset MK:ssa ovat ohimolohkon sisäosan (hippokampuksen, entorinaalikorteksin, amygdalan) atrofian osoittaminen käyttäen joko visuaalista arviointia ja kvalitatiivista arviota, jossa vertailumateriaalina on hyvin karakterisoitu ikääntyvien normaaliaineisto, tai kvalitatiivista mielenkiintoalueiden volymetrista mittausta, jossa vertailuun on käytettävissä ikääntyvien normaaliaineisto.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit

Artikkeli Dubois B ym. «Dubois B, Feldman HH, Jacova C ym. Research criter...»4: Meta-analyysin potilasmäärä oli jo kohtalaisen suuri (n = 1 328). Meta-analyysin tulosten tulkittavuutta haittaa se, että tutkimuksissa oli yhdistetty lievää ja keskivaikeaa sairastavat potilaat, ja atrofian arvioinnissa oli käytetty vaihtelevia tekniikoita. TT:n käyttökelpoisuus oli arvioitu käyttäen perinteistä kuvaustekniikkaa (ei monileikelaitteita). Hyvin pienessä osassa tutkimuksia oli käytettävissä neuropatologinen referenssi.

Kirjallisuutta

  1. Scheltens P, Fox N, Barkhof F ym. Structural magnetic resonance imaging in the practical assessment of dementia: beyond exclusion. Lancet Neurol 2002;1:13-21 «PMID: 12849541»PubMed
  2. Waldemar G, Dubois B, Emre M ym. Recommendations for the diagnosis and management of Alzheimer's disease and other disorders associated with dementia: EFNS guideline. Eur J Neurol 2007;14:e1-26 «PMID: 17222085»PubMed
  3. Knopman DS, DeKosky ST, Cummings JL ym. Practice parameter: diagnosis of dementia (an evidence-based review). Report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2001;56:1143-53 «PMID: 11342678»PubMed
  4. Dubois B, Feldman HH, Jacova C ym. Research criteria for the diagnosis of Alzheimer's disease: revising the NINCDS-ADRDA criteria. Lancet Neurol 2007;6:734-46 «PMID: 17616482»PubMed