Takaisin

Lasten lihavuuden ehkäisy ja hoito kouluissa

Näytönastekatsaukset
Anneli Ignatius
26.4.2012

Näytön aste: B

Pitkäkestoiset kouluissa lihavuuden ehkäisyyn suunnatut interventiot ovat ilmeisesti lyhytkestoisia interventioita tuloksellisempia.

Systemaattisen katsauksen [R1] tavoitteena oli selvittää kouluissa järjestettyjen lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon tähtäävien ohjelmien tuloksellisuutta. Kirjallisuudesta haettiin vuosina 1995–2007 julkaistut RCT:t ja kliiniset kontrolloidut tutkimukset, joissa selvitettiin kouluissa tehtyjä lapsuusiän lihavuuden interventiota. Mukaan otetuissa julkaisuissa tuli olla ilmoitettuna tai laskettavissa riskisuhde (OR, odds ratio) tai keskihajonnalla standardoitu keskimääräinen muutos (standardized mean differences, SMD) ja näiden 95 %:n luottamusväli. Aineisto sai sisältää mitä vain kansallisuuksia, esimurrosikäisiä tai murrosikäisiä koululaisia (yli 11-vuotiaita), ja lapset saivat olla normaali- tai ylipainoisia tai lihavia. Lihavuus määriteltiin iänmukaisilla painoindeksikriteereillä (joko International Obesity Task Force tai kansallinen).

Valtaosassa mukaan otetuista tutkimuksista oli lihavuutta arvioitu painoindeksin lisäksi muilla kriteereillä kuten vyötärönympäryksellä, vyötärö-lantiosuhteella, ihopoimupaksuuksilla ja rasvaprosentilla (joka oli mitattu sähköjohtuvuuden, bioelectric impedance, avulla).

Otsikon perusteella löytyi 41 julkaisua, joista 19 hyväksyttiin meta-analyysiin. Julkaisun taulukoiden perusteella erillisiä tutkimuksia oli 18, joista kaksi oli lähes saman tutkimusryhmän tekemiä. Tutkimuksissa interventioon osallistuneita lapsia oli yhteensä 7 656 (22–2 144) ja kontrollilapsia yhteensä 8 017 (819–1 420). Hylätyistä tutkimuksista 15 ei täyttänyt sisäänottokriteerejä, neljän tutkimuksen menetelmät eivät kelvanneet ja kolmessa julkaisussa ei ollut ilmoitettu OR tai SMD.

Lihavuuden vähentämiseen tähtäävät ohjelmat sisälsivät useimmiten liikunnan lisäämisen, istumisajan vähentämisen ja ruoan rasva- ja sokeripitoisuuden vähentämisen. Liikunnan lisäämistä käyttävät interventiot eivät painottaneet kilpaurheilua, vaan lasten arkiliikuntaa (lifestyle exercises) kuten leikkejä tai pelejä (games), uintia, tanssiurheilua ja pyöräilyä. Viidessä tutkimuksessa käytettiin vain yhtä menetelmää. Kahdessa tutkimuksessa otettiin vanhemmat mukaan ohjaukseen, ja toinen näistä tutkimuksista oli ainoa, jossa kouluympäristöön tehtiin muutoksia, kuten järjestettiin kouluun terveellinen ruokailu. Ohjelmien pituuden mukaan tutkimukset jaettiin neljään ryhmään: alle 6 kuukautta, 6–12 kuukautta, 1–2 vuotta ja yli 2 vuotta kestävät interventiot. Kolmessa tutkimuksessa oli selvitetty pitkäaikaisvaikutukset (kolme vuotta ja kahdessa tutkimuksessa 10 vuotta intervention alkamisesta).

Niiden seitsemän tutkimuksen perusteella, joissa oli tutkittu ylipainon ja lihavuuden prevalenssia intervention alussa ja sen päätyttyä, interventio suojasi merkittävästi ylipainolta ja lihavuudelta, OR 0.74 (95 % luottamusväli 0.60–0.92). Vaikutus oli sitä parempi, mitä pidempi interventio oli ollut. Sen sijaan painoindeksiin ei interventiolla näyttänyt olevan vaikutusta, sillä 11 tutkimuksen meta-analyysissa painoindeksin muutoksen keskiarvoilla ei ollut interventio- ja kontrolliryhmien välillä merkittävää eroa (painoindeksin muutoksen painotetun keskiarvojen erotus, weighted mean difference, WMD 0.62 (luottamusväli 1.39–0.14). Tilastollisesti merkittävä ero painoindeksin muutokseen interventio- ja kontrolliryhmien välille saatiin ainoastaan 1–2 vuotta kestäneissä interventioissa ja siinäkin keskimääräinen ero oli vaatimaton (WMD 0.10, luottamusväli 0.14 – 0.06).

Muihin lihavuutta mittaaviin muuttujiin intervention vaikutukset olivat osittain ristiriitaisia: Interventio vähensi tilastollisesti merkittävästi vyötärönympärystä (WMD 1.56, luottamusväli 2.53 – 0.60) ja rasvaprosenttia (WMD 1.51, luottamusväli 2.47 – 0.56). Muutos vyötärö-lantiosuhteeseen ei ollut tilastollisesti merkittävä. Sen sijaan interventioryhmään verrattuna kontrolliryhmässä triceps-ihopoimun paksuus väheni tilastollisesti merkittävästi enemmän (WMD 0.10, luottamusväli 0.03–0.16).

Meta-analyysi niistä kolmesta tutkimuksesta, joissa oli tehty intervention seurantatutkimus, ei osoittanut eroa ylipainon ja lihavuuden prevalenssissa. Toisin kuin heti intervention loputtua tehdyssä vertailussa kontrolliryhmään, pitkäaikaisseurannassa painoindeksin nousu oli interventioryhmässä pienempi kuin kontrolliryhmässä, mutta tässä meta-analyysissa oli vain kaksi tutkimusta.

Meta-analyysin johtopäätöksenä oli, että lihavuuden prevalenssin vähentämisessä yhtäaikainen liikunnan lisääminen ja hyvistä ruokailutottumuksista ja liikunnasta opettaminen vähentää tehokkaammin lihavuuden prevalenssia kuin kumpikaan menetelmä yksinään.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Julkaisusta ei ilmene, missä maissa ja missä etnisissä ryhmissä tutkimukset oli tehty. Tällä on vaikutusta tulosten soveltamisessa suomalaisiin. Koululaisten ikää ei ole tarkemmin kuvattu eikä tuloksia ryhmitelty iän suhteen; alle 11-vuotiaat koululaiset puuttuivat kokonaan. Painoindeksin muutoksesta analysoitiin vain keskiarvo eikä huomioitu painoindeksitasoa, jolta muutos tapahtui. Tarkempi analyysi saattaisi osoittaa, onko interventiolla erilainen teho ylipainoisiin, hieman lihaviin tai reilusti lihaviin, jolloin koko ryhmän vaatimaton tulos keskimääräisessä painoindeksin muutoksessa saattaa peittää alleen paremmat interventiotulokset tietyssä osaryhmässä. Sekä intervention pituus että seuranta-aika on ollut valtaosissa tutkimuksia lyhyt, mikä heikentänee tuloksia.

Kirjallisuutta

  1. Gonzalez-Suarez C, Worley A, Grimmer-Somers K ym. School-based interventions on childhood obesity: a meta-analysis. Am J Prev Med 2009;37:418-27 «PMID: 19840696»PubMed