Systemaattiseen katsaukseen «Golley RK, Hendrie GA, Slater A ym. Interventions ...»1 koottiin interventiotutkimuksia, joissa pyrittiin käyttäytymismuutosta tukevin menetelmin vaikuttamaan 1–18-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen, ruokailutottumuksiin tai molempiin sekä painoon, ja joissa vanhemmat olivat avainasemassa eli muutosten toteuttajina kodeissa. Lisäksi edellytettiin lopputuloksia mitatun ainakin yhdellä objektiivisella tai validoidulla mittarilla. Vuosilta 1998–2008 löytyi 17 kriteerit täyttävää tutkimusta. Näistä 11 interventiota oli tuottanut suotuisia muutoksia lasten elintavoissa tai painossa. Lopputulosten mittausmenetelmien heterogeenisyys ei mahdollistanut meta-analyysiä.

Interventioiden komponenteista laaditun luokittelun avulla tutkijat päättelivät, että vaikuttavissa interventioissa esiintyivät muita menetelmiä useammin seuraavat menetelmät: 1) perheitä kannustetaan täsmällisten muutostavoitteiden asettamiseen; 2) perheenjäseniä kannustetaan oman käyttäytymisen havainnoimiseen; 3) perheitä tuetaan ympäristön muuttamiseen (esimerkiksi koti painonhallinnalle edullista käyttäytymistä helpottavaksi ja painonhallinnalle haitallista käyttäytymistä vaikeuttavaksi); 4) perheille annetaan palautetta käyttäytymismuutosten edistymisestä (ja vanhempia kehotetaan antamaan kannustavaa palautetta lapsilleen).

• Tutkimuksen laatu: kelvollinen
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Katsauksen lopputulosta selittänee osin se, että tehokkaiden interventioiden yhteisiä piirteitä tarkasteltaessa esiin nousevat menetelmät, joita yksinkertaisesti käytetään paljon. Toimiviksi kuvattuja neljää menetelmää pidetäänkin vakiintuneina käyttäytymisen muutosmenetelminä lasten lihavuuden hoidossa. Vaikuttavien komponenttien osoittaminen monitekijäisissä, ”free-living”-ihmisten käyttäytymiseen kohdistuvissa interventioissa on vaikeaa. Tämän katsauksen käyttäytymismuutosta tukevien menetelmien toimivuuden systemaattinen arvioiminen on kuitenkin askel eteenpäin.