Takaisin

Lasten lihavuuden hoidon mahdolliset haitat psyykkiselle hyvinvoinnille

Näytönastekatsaukset
Susanna Anglé
26.4.2012

Näytön aste: C

Lasten lihavuuden hoito käyttäytymisen muutosta edistävillä menetelmillä ei vaikuttane haitallisesti lasten psyykkiseen hyvinvointiin.

Cochrane-katsauksessa «Oude Luttikhuis H, Baur L, Jansen H ym. Interventi...»1 tarkasteltiin 11 tutkimusta, joissa oli selvitetty lihavuuden hoidon vaikutuksia 5–19-vuotiaiden lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Hyvinvointia oli arvioitu mittaamalla itsearvostusta, itsetuntoa, elämänlaatua, masennusoireiden puuttumista tai käyttäytymisongelmien esiintymistä. Lihavuuden hoitointerventiot kestivät 3–24 kuukautta.

Yhdessäkään 11:sta tutkimuksesta interventiolla ei havaittu olevan haitallisia vaikutuksia lasten psyykkiseen hyvinvointiin; 10:ssä tutkimuksessa hyvinvoinnin mitatuilla osa-alueilla tapahtui tilastollisesti merkitsevää kohenemista.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Systemaattisessa katsauksessa «Butryn ML, Wadden TA. Treatment of overweight in c...»2 selvitettiin lasten lihavuuden hoitointerventioiden vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin. Tutkijat löysivät 4 tutkimusta, joiden hoitointerventiossa käytettiin käyttäytymismuutosta edistävää otetta, ja joissa lasten psyykkistä hyvinvointia oli arvioitu. Tutkittavien keskimääräinen ikä oli 10–13 vuotta hoidon alussa, ja seuranta kesti 10 kuukaudesta 10 vuoteen. Psyykkistä hyvinvointia oli tarkasteltu muun muassa itsetuntoa, mielialaa tai käyttäytymisongelmia mittaamalla.

Kaikissa tutkimuksissa hoidettujen lasten hyvinvointi lisääntyi seurannan aikana.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Lasten lihavuuden hoitointerventioiden turvallisuuden arvioimista vaikeuttaa se, että vain osassa – todennäköisesti laadukkaimmissa – hoitotutkimuksissa intervention turvallisuutta lasten psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on ylipäänsä selvitetty. Valistuneena arvioina voitaneen esittää, että hyvä ja potilaslähtöinen hoito ei ole haitallista lasten psyykkiselle hyvinvoinnille.

Kirjallisuutta

  1. Oude Luttikhuis H, Baur L, Jansen H ym. Interventions for treating obesity in children. Cochrane Database Syst Rev 2009;3:CD001872 «PMID: 19160202»PubMed
  2. Butryn ML, Wadden TA. Treatment of overweight in children and adolescents: does dieting increase the risk of eating disorders? Int J Eat Disord 2005;37:285-93 «PMID: 15856498»PubMed