Takaisin

Beetainterferoni 1b:n pitkäaikaisvaikutus kuolleisuuteen ja liikunta- ja toimintakykyyn aaltomaisessa MS-taudissa

Näytönastekatsaukset
Sari Atula
5.2.2019

Näytön aste: D

Beetainterferoni 1b saattaa vähentää kuolleisuutta aaltomaisessa MS-taudissa 21 vuoden seurannassa, mutta luotettava näyttö tästä puuttuu. Se ei kuitenkaan näytä vaikuttavan liikunta- ja toimintakykyyn 16 vuoden seurannassa, mutta luotettava näyttö tästäkin puuttuu.

Alkuperäisen satunnaistetun, lumekontrolloidun beetainterferoni 1b monikeskustutkimuksen «Jacobs LD, Cookfair DL, Rudick RA ym. Intramuscula...»1aaltomaista MS-tautia sairastavista potilaista kerättiin tiedot 21 vuotta tutkimuksen alun jälkeen «Goodin DS, Reder AT, Ebers GC ym. Survival in MS: ...»2. Alkuperäiseen 2 vuoden tutkimukseen [R1] oli osallistunut 372 potilasta, jotka satunnaistettiin saamaan joko IFNB-1b 50 µg (n = 125), IFNB-1b 250 µg (n = 124) tai lumehoitoa (n = 123). Myöhemmin tehdyillä päätöksillä jotkut jatkoivat sokkoutetusti alkuperäishoitoa 5 vuoteen asti. Mediaanihoitoaika alkuperäishoidoilla oli 3,8 vuotta. Kaikkiaan alkuperäistutkimuksen potilaista 366 (98,4 %) löydettiin analyysiä varten, heistä 81 (22,1 %) oli kuollut. Kuolleisuutta verrattiin alkuperäishoitoryhmistä lumeryhmän ja IFN-1b 250 µg ryhmän välillä. Potilaat olivat voineet satunnaistetun vaiheen päättymisen jälkeen käyttää mitä tahansa hoitoja MS-tautiinsa kuluneiden vuosien aikana.

Potilailla, jotka oli alun perin satunnaistettu ryhmään IFN-1b 250 µg, nähtiin merkitsevä väheneminen yleisessä kuolleisuudessa 21 vuoden jälkeen verrattuna lumeryhmään. Elossa oli 104 ryhmän IFN-1b 250 µg ja 88 lumeryhmän potilasta. Kuoleman riski laski seuranta-aikana 46,8 % ryhmässä IFN-1b 250 µg, mikä oli tilastollisesti merkitsevää (HR 0,532, 95 % luottamusväli 0,314–0,902; p = 0,0173).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Erillisessä kuolinsyyjulkaisussa «Goodin DS, Ebers GC, Cutter G ym. Cause of death i...»3 ryhmän IFNB-1b 250 µg 22 kuolleesta kuolinsyy liittyi MS-tautiin 15:llä, 3:lla se ei liittynyt MS-tautiin ja 4:llä syytä ei voitu selvittää. Vastaavat luvut olivat lumeryhmässä 37 kuolleella 25, 4 ja 8.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Saman tutkimuksen «Jacobs LD, Cookfair DL, Rudick RA ym. Intramuscula...»1 aaltomaista MS-tautia sairastavista potilaista kerättiin tiedot myös 16 vuotta «Ebers GC, Traboulsee A, Li D ym. Analysis of clini...»4 tutkimuksen alun jälkeen. 16 vuoden seurantatutkimukseen, noin 12 vuotta alkuperäistutkimuksen loppumisen jälkeen, potilastiedot löydettiin 70 %:sta (260/372). Kaikkia heidän hoitotietojaan ei pystytty jälkikäteen selvittämään.

Potilaat jaettiin seuraaviin ryhmiin: 1) IFNB-1b 250 mg < 10 % ajasta (n = 70), 2) IFNB-1b 250 mg 10–79 % ajasta (n = 162) tai 3) IFNB-1b 250 mg > 80 % ajasta (n = 28). Potilaat olivat hyvin samankaltaisia lähtövaiheen tietojen suhteen eri ryhmissä ja myös alkuperäistutkimuksen suhteen. Ensisijainen päätetapahtuma oli yhdistelmämuuttuja: EDSS-pisteet ≥ 6 tai potilaan taudin muutos sekundaarisprogressiiviseksi. Tämän päätetapahtuman saavutti 55,7 % alkuperäisen lumeryhmän potilaista ja 57,3 % ryhmän IFNB-1b 250 mg potilaista.

Riski EDSS-tasoon 6,0 oli suurempi < 10 % IFNB-1b-ryhmässä (38,6 %) ja 10–79 % IFNB-1b-ryhmässä (46,9 %) kuin > 80 % ryhmässä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Aika MS-diagnoosista EDSS-tasolle 6,0 oli lyhyempi < 10 % IFNB-1b-ryhmässä (8,3 vuotta) kuin 10–79 % IFNB-1b-ryhmässä (10,5 vuotta) tai > 80 % ryhmässä (13,6 vuotta) mutta tämäkään ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Sekundaarisesti progressiivisen taudin ilmaantuminen nähtiin 34,3 %:lla < 10 % -ryhmässä, 44,4 %:lla 10–79 % ryhmässä ja 28,6 %:lla > 80 % -ryhmässä, mutta ilman tilastollista merkitsevyyttä. Myös aika sekundaarisprogressiiviseen tautiin oli lyhyempi vähiten lääkettä käyttäneessä ryhmässä (11,4 vuotta < 10 % ryhmässä,13,4 vuotta 10–79 % ryhmässä ja 13,8 vuotta > 80 % ryhmässä) mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Jacobs LD, Cookfair DL, Rudick RA ym. Intramuscular interferon beta-1a for disease progression in relapsing multiple sclerosis. The Multiple Sclerosis Collaborative Research Group (MSCRG) Ann Neurol 1996;39:285-94 «PMID: 8602746»PubMed
  2. Goodin DS, Reder AT, Ebers GC ym. Survival in MS: a randomized cohort study 21 years after the start of the pivotal IFNß-1b trial. Neurology 2012;78:1315-22 «PMID: 22496198»PubMed
  3. Goodin DS, Ebers GC, Cutter G ym. Cause of death in MS: long-term follow-up of a randomised cohort, 21 years after the start of the pivotal IFNß-1b study. BMJ Open 2012;2: «PMID: 23204140»PubMed
  4. Ebers GC, Traboulsee A, Li D ym. Analysis of clinical outcomes according to original treatment groups 16 years after the pivotal IFNB-1b trial. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2010;81:907-12 «PMID: 20562430»PubMed