Takaisin

Skitsofreniapotilaan häpeäleiman hoito

Näytönastekatsaukset
Jorma Oksanen
22.1.2013

Näytön aste: C

Häpeäleiman purkamiseen tarkoitettu ryhmähoito saattaa parantaa itsetuntoa ja itsevarmuutta.

Skitsofreniapotilaiden itsearvostus on useissa tutkimuksissa todettu heikoksi. Tämä saattaa olla yhteydessä masennustaipumukseen ja heikkoon sosiaaliseen toimintatasoon. Skitsofreniaan liittyy edelleen ennakkoluuloja ja diskriminaatiota, jotka heijastuvat potilaisiin sisäistettynä häpeäleimana. Kolmessa tutkimuksessa on kuvattu ryhmähoitoja, jotka on suunniteltu parantamaan skitsofreniapotilaiden itsearvostusta ja jämäkkyyttä sekä vahvistamaan positiivista minäkäsitystä.

Fungin ym. satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Fung KM, Tsang HW, Cheung WM. Randomized controlle...»1 66 potilasta satunnaistettiin joko lehdenlukuryhmään tai 12 ryhmäkertaa ja 4 yksilökäyntiä käsittävään sisäistetyn häpeäleiman vähentämisohjelmaan. Ohjelma sisälsi sairautta koskevaa psykoedukaatiota, häpeäleimaan liittyvien uskomusten käsittelyä kognitiivis-behavioraalisen terapian keinoin ja arkielämän sekä vuorovaikutustilanteiden harjoittelua sosiaalisten taitojen harjoittelun keinoin. Potilaita motivoitiin myös tavoittelemaan mielekkäitä sosiaalisia rooleja. Häpeäleiman sisäistämistä, muutosvalmiutta, omaa tilaa kokevaa ymmärrystä, yleistä selviytymiskyvyn kokemusta (self-efficacy) ja hoitomyöntyvyyttä seurattiin Psychosocial Treatment Compliance Scale itsearviointikyselyllä kuudessa vaiheessa.

Interventioryhmän potilailla todettiin merkitsevää parannusta itsearvostuksessa (p = 0,011) ja muutoshalukkuudessa hoidon kestäessä sekä hoitoon kiinnittymisessä intervention jälkeen. Tulokset eivät kuitenkaan säilyneet kuuden kuukauden jälkiseurannan jälkeen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Borrasin ym. satunnaistetussa cross-over-tutkimuksessa «Borras L, Boucherie M, Mohr S ym. Increasing self-...»2 54 avohoitopotilasta satunnaistettiin tavanomaista hoitoa saavaan odotusryhmään tai 25 ryhmäistuntoa 12 viikon aikana käsittävään hoitoryhmään. Ryhmähoito suoritettiin käsikirjan mukaan ja sisälsi viisi aihekokonaisuutta: turvallisuuden tunteen, identiteetin tunteen, johonkin kuulumisen tunteen, merkityksellisyyden tunteen ja kompetenssin tunteen. Hoidon vaikutusta seurattiin PANSS:n, CGI:n sekä itsetuntoa, jämäkkyyttä sekä stressin hallintakeinoja mittaavien testien avulla.

Niillä potilailla, jotka oli rekrytoitu case managerin palvelut sisältävästä ohjelmasta, todettiin merkitsevä hoitovaikutus itsetunnon (p = 0,016; 95 % luottamusväli 0,03–0,28), jämäkkyyden ja aktiivisten stressin hallintakeinojen käytön suhteen. Tavanomaista avohoitoa ilman case manageria saaneen ryhmän kohdalla tulokset jäivät vaille tilastollista merkitsevyyttä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

McCayn ym. tutkimuksessa «McCay E, Beanlands H, Leszcz M ym. A group interve...»3 52 ensipsykoosipotilasta jaettiin tavanomaista hoitoa saavaan ryhmään tai 12 viikkoa kestävään ryhmähoitoon. Hoitoryhmässä kannustettiin sairauskokemukseen liittyvien tunteiden ilmaisua, autettiin rakentamaan henkilökohtaisesti hyväksyttävä tulkinta sairauskokemukselle, kehittämään itsekäsitystä sairauden ulkopuolelle, kehittämään stressin hallintakeinojen ja tunnistamaan ja rohkaisemaan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Hoidon vaikuttavuutta seurattiin PANSS:lla, elämänlaatumittarilla (Quality of Life, QLS) ja mittarilla (Modified Engulfment Scale, MES), joka mittaa, missä määrin minäkuva määräytyy pelkästään sairauden kautta.

Hoitoryhmässä todettiin merkitsevä parannus MES-skaalassa (t = 3,6, df = 25, P = 0,002), PANSS:n yleisoireiden ja positiivisten oireiden ala-asteikossa sekä QLS Intrapsychic foundations -”elämänlaatumittarin” yhdessä ala-asteikossa.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«McCay E, Beanlands H, Leszcz M ym. A group interve...»3: Tutkimuksessa oli huomattava potilaskato (13/52) ja adekvaatti kontrolli-interventio puuttui.

«Borras L, Boucherie M, Mohr S ym. Increasing self-...»2: Todettu case managerin vaikutus vastaa muissa tutkimuksissa saatuja havaintoja, joiden mukaan opitun ja harjoitellun käyttöön saaminen edellyttää henkilökohtaista ohjausta tosielämän tilanteissa.

Kirjallisuutta

  1. Fung KM, Tsang HW, Cheung WM. Randomized controlled trial of the self-stigma reduction program among individuals with schizophrenia. Psychiatry Res 2011;189:208-14 «PMID: 21377738»PubMed
  2. Borras L, Boucherie M, Mohr S ym. Increasing self-esteem: efficacy of a group intervention for individuals with severe mental disorders. Eur Psychiatry 2009;24:307-16 «PMID: 19321313»PubMed
  3. McCay E, Beanlands H, Leszcz M ym. A group intervention to promote healthy self-concepts and guide recovery in first episode schizophrenia: A pilot study. Psychiatr Rehabil J 2006;30:105-11 «PMID: 17076053»PubMed