Takaisin

Kognitiivinen remediaatio ja yksi- tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien kuntoutuksessa

Näytönastekatsaukset
Annamari Tuulio-Henriksson
23.5.2013

Näytön aste: C

Kognitiivinen remediaatio saattaa olla hyödyllistä yksi- tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien kognitiota kohentavana kuntoutusmuotona.

Systemaattisessa katsauksessa «Anaya C, Martinez Aran A, Ayuso-Mateos JL ym. A sy...»1 verrattiin skitsoaffektiivisesta häiriöstä, affektipsykooseista tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviä potilaita, jotka olivat saaneet kuntoutusta kognitiivisen remediaation menetelmin. Kognitiivinen remediaatio tarkoittaa potilaalle yksilöllisesti laadittua neuropsykologiaan pohjautuvaa harjoitusohjelmaa, jonka tarkoituksena on kehittää tiedollisia toimintoja, kuten tarkkaavaisuutta, keskittymistä, työmuistia, pitkäkestoista muistia ja toiminnanohjausta sekä sosiaalisten taitojen edellyttämää sosiaalista kognitiota. Kognitiivista remediaatiota on kehitetty erityisesti skitsofrenian kuntoutusmuotona, mutta viime vuosina on alettu tutkia sen soveltuvuutta myös affektihäiriöiden kuntoutukseen.

Systemaattisen katsauksen hakutermeinä olivat cognitive training, cognitive remediation, cognitive rehabilitation sisältyneinä tutkimuksiin, jotka koskivat skitsoaffektiivisia häiriöitä, affektihäiriöitä, affektipsykooseja, yksi- ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä, depressiota, maanis-depressiivisyyttä, skitsofreniaa, skitsofreniaformista häiriötä tai ei-affektiivisia psykooseja. Kognitiivinen arvio tuli olla tehtynä sekä ennen että jälkeen intervention. Tapaustutkimuksia tai laadullisia tutkimuksia ei otettu mukaan. Kaikki inkluusiokriteerit täyttävistä 21 tutkimuksesta lopulliseen meta-analyysiin päätyi 18 tutkimusta. Tutkimuksissa oli yhteensä 881 potilasta sisältäen skitsofreniapotilaiden lisäksi 193 skitsoaffektiivista ja 107 affektihäiriöistä kärsivää potilasta, joista yhteensä 48 oli kaksisuuntaisen mielialahäiriödiagnoosin saanutta potilasta.

Tulokset laskettiin efektikokoina (effect size). Koko aineiston yhteenlaskettu efektikoko kognitiivisen suoriutumisen kohenemiselle remediaation jälkeen oli 0,34 (matalan keskitason efektikoko). Kun analyysiin sisällytettiin vain ne seitsemän tutkimusta, joissa oli yksi- ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviä potilaita, efektikoko nousi hieman (0,44) lähestyen keskitasoisen efektikoon ylärajaa. Kaikkia 18 tutkimusta koskien efektikoko oli sitä suurempi, mitä enemmän aineistoissa oli mukana affektihäiriöistä kärsiviä potilaita (r = 0,61, p = 0,007).

Tekijöiden johtopäätöksenä tutkimuksesta saadaan alustavaa tukea sille, että kognitiivinen remediaatio voi olla kohtuullisen vaikuttavaa affektihäiriöiden kognitiivisen toimintakyvyn kuntoutuksessa. Tulokset osoittavat, että kognitiivinen remediaatio on vähintään yhtä tehokasta skitsoaffektiivisen häiriön ja affektihäiriöiden kognitiivisessa kuntoutuksessa kuin skitsofrenian – ellei vieläkin tehokkaampaa. Tämän systemaattisen katsauksen ja siihen sisällytetyn meta-analyysin perusteella ei kuitenkaan voida sanoa mitään vaikutusten kestosta eikä siitä, miten erilaiset demografiset tai sairauteen liittyvät tekijät vaikuttavat kognitiivisen remediaation tehoon.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit:

Tutkimus on ensimmäinen systemaattinen katsaus affektihäiriöiden kognitiivisesta remediaatiosta. Sen vähintään kohtuullisen rohkaisevat tulokset viittaavat siihen, että myös affektihäiriöistä kärsiville suunnatulla kognitiivisella kuntoutuksella voi olla merkitystä potilaan kokonaishoidossa. Tutkimuksessa oli kuitenkin varsin pieni joukko kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviä potilaita (n = 48), joten siitä ei saada riittävää tietoa kognitiivisen remediaation vaikuttavuudesta erityisesti näiden potilaiden kuntoutuksessa. Tähän potilasjoukkoon suunnattua sekä satunnaistettua että muuta kliinistä tutkimusta kaivataankin vielä paljon lisää. Erityisesti lisää tietoa tarvitaan tämän kuntoutusmuodon pitkäaikaisvaikutuksista ja sen vaikutusten yleistymisestä toimintakyvyn muihin ulottuvuuksiin.

Kirjallisuutta

  1. Anaya C, Martinez Aran A, Ayuso-Mateos JL ym. A systematic review of cognitive remediation for schizo-affective and affective disorders. J Affect Disord 2012;142:13-21 «PMID: 22840620»PubMed