Takaisin

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön mielialantasaajalääkitys ja riippuvuusongelma / uudemmat psykoosilääkkeet

Näytönastekatsaukset
Elina Salminen
23.5.2013

Näytön aste: D

Uudemmat psykoosilääkkeet saattavat lievittää kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyviä riippuvuusongelmia.

Tutkimuksessa «Brown ES, Garza M, Carmody TJ. A randomized, doubl...»1 mukana oli 102 tyypin I tai II kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja samanaikaisen alkoholin haitallisen käytön tai alkoholiriippuvuuden diagnoosikriteerit täyttävää avohoitopotilasta, jotka oli satunnaistettu sokkoutetusti joko saamaan ketiapiinia (n = 52) tai lumelääkettä (n = 50). Ketiapiiniryhmässä 50 %:lla ja lumelääkeryhmässä 68 %:lla potilaista ei ollut muita lääkityksiä käytössä. Kahta tai useampaa muuta lääkettä käytti ketiapiiniryhmässä 32,7 % ja lumelääkeryhmässä 20,0 % potilaista; eniten käytettiin masennuslääkkeitä (38,5 % ketiapiiniryhmän ja 28,0 % lumelääkeryhmän potilaista). Ketiapiiniannosta nostettiin kuuden viikon aikana annokseen 600 mg/vrk saakka. Seuranta-aika oli 12 viikkoa. Vastemuuttujina seurattiin alkoholin käytön suhteen juomispäivien osuutta, viikoittaisten alkoholiannosten määrää, runsaan kertakäytön yleisyyttä ja alkoholihimoa. Mielialaa arvioitiin Hamiltonin masennusasteikolla (HAM-D) sekä Youngin mania-asteikolla (YMRS), ja lääkityksen siedettävyyttä kolmella haittavaikutuksia mittaavalla asteikolla (Abnormal Movement Scale AIMS, Aimpson-Angus Scale SAS ja Barnes Akathisia Scale BAS).

Alkoholin käytössä tai alkoholihimossa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja ryhmien välillä, kuten ei myöskään maniapisteissä tai haittavaikutuksissa. Masennusoireet vähenivät ketiapiiniryhmässä enemmän kuin lumelääkeryhmässä etenkin tutkimuksen kuuden ensimmäisen viikon aikana.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimuksessa «Nejtek VA, Avila M, Chen LA ym. Do atypical antips...»2 potilaat olivat avohoidossa hoidettavia kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyyppiä I tai II sairastavia, joilla oli samanaikainen kokaiini- tai metamfetamiiniriippuvuus ja joiden mieliala oli ajankohtaisesti hypomaaninen, maaninen tai sekamuotoisessa mielialajaksossa. Heidät satunnaistettiin kaksoissokkoutetusti saamaan joko risperidonia (n = 46) tai ketiapiinia (n = 48). Tutkimuksen seuranta-aika oli 20 viikkoa. Hoitotuloksia mitattiin Youngin mania-asteikolla (YMRS), 30-kohtaisella masennusasteikolla (Inventory of depressive symptomatology-clinician rated IDS-C-30) ja 10-kohtaisella mielialaa ja aineen himoa mittaavalla asteikolla (SCQ-10). Risperidonin vuorokausiannos oli 3,1 ± 1,2 mg ja ketiapiinin 303,6 ± 151,9 mg.

Potilaiden mania-, masennus- ja sekamuotoiset oireet vähenivät seuranta-aikana kummassakin ryhmässä yhtä paljon ja yhtä nopeasti: kuudessa viikossa 19/48 (40 %) ketiapiiniryhmän ja 19/38 (50 %) risperidoniryhmän potilaista katsottiin saavuttaneen remission (YMRS-pisteet 9 tai alle ja IDS-C-30-pisteet 14 tai alle). Molemmat lääkkeet myös vähensivät kokaiinin ja metamfetamiinin himoa yhtä paljon SCQ-10-asteikolla mitattuna (p < 0,0005).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Tutkimuksessa «Stedman M, Pettinati HM, Brown ES ym. A double-bli...»3 potilaille aloitettiin ensin joko litium- tai valproaattilääkitys, jonka jälkeen heidät satunnaistettiin saamaan lisälääkityksenä joko ketiapiinia (n = 175) tai lumelääkettä (n = 186). Potilailla oli sekä tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö että alkoholiriippuvuus ja heillä tuli olla runsasta juomista lähimenneisyydessä (vähintään 4 alkoholiannosta naisilla ja 5 miehillä päivässä vähintään kymmenenä päivänä edeltävistä 28 päivästä). Seuranta-aika oli 12 viikkoa. Arvioinnit tehtiin LOCF-analyysillä, jossa mukana oli 328 potilaan tiedot.

Ensisijaisena hoitotuloksena mitattiin muutosta päivien määrissä, jolloin potilaat joivat runsaasti. Ryhmien välillä ei löydetty tilastollisesti merkitseviä eroja.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Tutkimus «Martinotti G, Andreoli S, Di Nicola M ym. Quetiapi...»4 oli avoin tutkimus, jossa yhteensä 28 alkoholiriippuvuuden kriteerit täyttävää potilasta sai päihdevieroituksen jälkeen ketiapiinia. 16/28 potilaalla oli lisäksi diagnosoitu joko tyypin I tai II kaksisuuntainen mielialahäiriö, lopuilla oli joko skitsoaffektiivisen häiriön tai epävakaan persoonallisuushäiriön diagnoosi. Ketiapiinin annos nostettiin ensimmäisen viikon aikana tavoiteannokseen (300–800 mg/vrk). Seuranta-aika oli 16 viikkoa ja arvioinnit tehtiin LOCF-analyysillä. Alkoholin käyttöä verrattiin ennen ja jälkeen ketiapiinin käytön aloitusta ja sitä arvioitiin juomispäivien määrällä, juomisen pakonomaisuutta mittaavalla asteikolla (Obsessive Compulsive Drinking Scale OCDS) ja alkoholihimoa mittaavalla 10-kohtaisella mittarilla (Likert 10-points Visual Analogue Scale VAS). Mielialaoireita mitattiin kolmella eri mittarilla (psykoosioireita mittaavalla BPRS-asteikolla, Hamiltonin 17-kohtaisella depressioasteikolla HDRS ja Youngin mania-asteikolla YMRS).

Alkoholin käyttö väheni (juomispäivät viikossa 4,1–1,1, p = 0,005), samoin pakonomainen juominen sekä alkoholihimo (OCDS 18,8–10,2, p = 0,0008; VAS 3,9–2,5, p = 0,018). Myös psykoosi- ja masennusoireet vähenivät (BPRS 38,8–32,6, p = 0,001; HDRS 20,9–14,2, p = 0,0001). 12/28 potilasta oli koko seuranta-ajan kokonaan juomatta. Maniaoireissa ei havaittu muutoksia (YMRS 8,5–7,8, p = 0,42).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit:

«Brown ES, Garza M, Carmody TJ. A randomized, doubl...»1: Tutkimuspotilaissa oli yhtä paljon sekä tyypin I kuin tyypin II kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia, suurin osa oli masentuneita (kummassakin ryhmässä yli 80 %). Mukana oli myös varsin vähän juovia. Ketiapiinia käytettiin tässä lisälääkityksenä, peruslääkitysten osalta potilaat olivat keskenään hyvin erilaisia. Ei tietoa tutkimuksesta poisjääneiden osuudesta, paitsi että 13 potilasta jäi pois heti alkuarviointia seuranneen satunnaistamisen jälkeen.

«Nejtek VA, Avila M, Chen LA ym. Do atypical antips...»2: Vain 15 % eli 15/94 potilaasta pysyi mukana tutkimuksessa koko 20 viikon ajan, mikä on kuitenkin kohtalaista, kun ottaa huomioon kyseessä olleen vaikeahoitoisen potilasryhmän. Tutkimuksen tavoitteena oli verrata ketiapiinia ja risperidonia, joten mukana ei ollut lumelääkeryhmää.

«Stedman M, Pettinati HM, Brown ES ym. A double-bli...»3: Tutkimus ei sisältänyt tyypin II kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia potilaita. Tutkittu ketiapiinia lisälääkkeenä, jolloin tutkimus ei kerro litiumin tai valproaatin tehosta tässä hoidossa eikä ketiapiinista monoterapiana.

«Martinotti G, Andreoli S, Di Nicola M ym. Quetiapi...»4: Avoin tutkimusasetelma, puolet potilaista muita kuin kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia.

Kirjallisuutta

  1. Brown ES, Garza M, Carmody TJ. A randomized, double-blind, placebo-controlled add-on trial of quetiapine in outpatients with bipolar disorder and alcohol use disorders. J Clin Psychiatry 2008;69:701-5 «PMID: 18312058»PubMed
  2. Nejtek VA, Avila M, Chen LA ym. Do atypical antipsychotics effectively treat co-occurring bipolar disorder and stimulant dependence? A randomized, double-blind trial. J Clin Psychiatry 2008;69:1257-66 «PMID: 18681757»PubMed
  3. Stedman M, Pettinati HM, Brown ES ym. A double-blind, placebo-controlled study with quetiapine as adjunct therapy with lithium or divalproex in bipolar I patients with coexisting alcohol dependence. Alcohol Clin Exp Res 2010;34:1822-31 «PMID: 20626727»PubMed
  4. Martinotti G, Andreoli S, Di Nicola M ym. Quetiapine decreases alcohol consumption, craving, and psychiatric symptoms in dually diagnosed alcoholics. Hum Psychopharmacol 2008;23:417-24 «PMID: 18425995»PubMed