Takaisin

Liikunnan vaikutus insuliinintarpeeseen raskausdiabeetikolla kolmannen raskauskolmanneksen aikana

Näytönastekatsaukset
Nina Peränen ja Heidi Alenius
11.6.2013

Näytön aste: D

Liikunnan vaikutuksesta insuliinintarpeeseen raskausdiabeetikolla kolmannen raskauskolmanneksen aikana on ristiriitaista tietoa, mutta se saattaa jonkin verran vähentää erityisesti ylipainoisten naisten insuliinintarvetta.

Cochrane-katsaus «Ceysens G, Rouiller D, Boulvain M. Exercise for di...»1 sisälsi 4 satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta (114 raskausdiabeetikkoa) kolmannessa trimesterissä tapahtuvan noin 6 viikon kestoisen aerobistyyppisen liikuntaintervention vaikutuksista. Liikuntamuotoina olivat kävely, pyöräily, kuntopiiri, käsiergometri ja vapaavalintainen liikunta. Kesto oli 20–45 minuutta kerrallaan, ja kertoja oli 3–7 viikossa. Kolmessa tutkimuksessa viikoittainen liikunta-aika oli vähintään 3 tuntia. Kontrolliryhmää kehotettiin olemaan osallistumatta järjestettyyn liikuntaan tai noudattavan entisenlaista liikuntaa. Tutkimus- ja kontrolliryhmä noudattivat ruokavaliota. Yhdessä tutkimuksessa kontrolliryhmä sai insuliinihoitoa. Tutkimuksien muuttujat vaihtelivat.

Interventiolla ei ollut vaikutusta enneaikaisuuteen, syntymäpainoon, synnytystapaan, insuliinihoidon tarpeeseen, makrosomiaan, kohdunsisäiseen kuolemaan, epämuodostumiin tai vastasyntyneen Apgar-pisteisiin. Kuitenkin Brankstonin tutkimuksessa «Brankston GN, Mitchell BF, Ryan EA ym. Resistance ...»2 ylipainoisten raskausdiabeetikoiden (BMI > 25) liikuntaryhmä tarvitsi pienemmän insuliiniannoksen ja aika tutkimuksen alusta insuliinin aloitukseen oli heillä pidempi kuin dieettiryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Potilasmäärät olivat kummassakin tutkimuksessa pieniä «Brankston GN, Mitchell BF, Ryan EA ym. Resistance ...»2, «de Barros MC, Lopes MA, Francisco RP ym. Resistanc...»3.

Toisessa satunnaistetussa tutkimuksessa «de Barros MC, Lopes MA, Francisco RP ym. Resistanc...»3 tavoitteena oli selvittää raskausdiabeetikoiden kuminauhan avulla tapahtuvan voimaharjoittelun vaikutuksia insuliinin tarpeeseen sekä verensokeritasoon. Diagnosointi oli tehty sekä kahden tunnin 75 g:n että kolmen tunnin 100 g:n sokerirasituskokeella raskausviikoilla 24–34. Alkumittauksissa tutkittavien ikä oli keskimäärin 32 vuotta, raskausviikkoja 31 ja BMI oli ollut ennen raskautta 25. Tutkittavat (n = 64) satunnaistettiin liikunta- tai kontrolliryhmään. Kaikki saivat ravitsemusterapeutin ruokavalioneuvontaa ja mittasivat verensokerinsa 4 kertaa päivässä (paasto ja kaksi tuntia aterian jälkeen). Naiset harjoittelivat 30–40 minuuttia kaksi kertaa viikossa kotona ja kerran tutkimuskeskuksessa.

Liikuntaryhmässä insuliinihoitoa tarvitsi 7 (21,9 %) ja kontrolliryhmässä 18 (56,3 %), ero on tilastollisesti merkittävä (p = 0,005). Tutkimusryhmien välillä ei todettu eroa tarvitun insuliinin määrässä, keskimääräisessä verensokeritasossa eikä lapsen syntymäpainossa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti: Kolmannessa raskauskolmanneksessa aloitettu liikunta ei ehkä ehdi vaikuttaa raskauden tuloksiin.

Kirjallisuutta

  1. Ceysens G, Rouiller D, Boulvain M. Exercise for diabetic pregnant women. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD004225 «PMID: 16856038»PubMed
  2. Brankston GN, Mitchell BF, Ryan EA ym. Resistance exercise decreases the need for insulin in overweight women with gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 2004;190:188-93 «PMID: 14749658»PubMed
  3. de Barros MC, Lopes MA, Francisco RP ym. Resistance exercise and glycemic control in women with gestational diabetes mellitus. Am J Obstet Gynecol 2010;203:556.e1-6 «PMID: 20864072»PubMed