Takaisin

ASAn käyttö ja sydänkirurgia

Näytönastekatsaukset
Pirjo Mustonen
28.5.2014

Näytön aste: A

ASA lisää jonkun verran sepelvaltimoiden ohitusleikkauksiin liittyvää vuotoa, mutta annoksella ≤ 325 mg/vrk ei hoitotoimenpiteitä vaativia vuotoja tai uusintaleikkausten tarvetta.

Vuonna 2008 julkaistun meta-analyysin «Sun JC, Whitlock R, Cheng J ym. The effect of pre-...»1, johon sisältyi 8 satunnaistettua tutkimusta (yhteensä 805 potilasta) ja 14 havainnoivaa tutkimusta (yhteensä 4 485 potilasta) konkluusio oli, että preoperatiivinen ASAn käyttö lisää sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen liittyviä vuotoja (keskimääräinen ero vuodon määrässä 104,9 ml, luottamusväli 19,2–190,6, p = 0,016, uusintaleikkaukset OR 2,52, luottamusväli 1,18–5,38, P = 0,017). Verensiirroissa tai kuolleisuudessa ei ollut eroa. Meta-analyysin voima ei riittänyt arvioimaan ASAn vaikutusta tromboottisten komplikaatioiden esiintymiseen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Vuonna 2012 julkaistu puolalainen satunnaistettu, lumekontrolloitu yhden keskuksen tutkimus «Deja MA, Kargul T, Domaradzki W ym. Effects of pre...»2, jossa selvitettiin ASAn vaikutusta elektiiviseen ohitusleikkaukseen liittyviin vuotoihin. Potilailla oli aiemmin käytössä ASA, joka keskeytettiin 7 vuorokautta ennen leikkausta. Leikkausta edeltävänä iltana potilaille annettiin joko ASA 300 mg tai lumelääke. Vuotopäätetapahtumat olivat > 750 ml vuoto ensimmäisten 12 tunnin kuluessa tai > 1 000 ml kokonaisvuoto leikkausdreenistä. Tutkimuksessa seurattiin lisäksi tromboottisten komplikaatioiden ilmaantuvuutta keskimäärin 53 kuukauden ajan leikkauksen jälkeen.

Potilaita oli yhteensä 786. Dreeni poistettiin keskimäärin 30,8 tunnin kuluttua leikkauksesta. 14 %:lla lumeryhmän ja 22 % ASA-ryhmän potilaista ensimmäisten 12 tunnin aikainen vuoto oli > 750 ml (OR 1,81; 95 luottamusväli 1,25–2,63, p = 0,002). Kokonaisdreenivuoto oli > 1 000 ml 24 %:lla lumeryhmän ja 34 % ASA-ryhmän potilaista (OR1,60; 95 % luottamusväli 1,17–2,18, p = 0,003). Uusintaleikkausten määrässä ei ollut eroa (4 vs. 5 %). Merkittäviä iskeemisiä sepelvaltimotapahtumia ilmaantui seurannan aikana ASA-ryhmässä hieman vähemmän HR 0,58 (95 % luottamusväli 0,33–0,99, p = 0,046).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentit:

«Sun JC, Whitlock R, Cheng J ym. The effect of pre-...»1: Suomalaista hoitokäytäntöä ajatellen merkittävää oli, että mikäli ASA-annos oli < 325 mg/vrk, ei sillä näyttänyt olevan vaikutusta vuodon määrään.

«Deja MA, Kargul T, Domaradzki W ym. Effects of pre...»2: Vuotoa ei ollut ilmoitettu jatkuvana muuttujana.

Kirjallisuutta

  1. Sun JC, Whitlock R, Cheng J ym. The effect of pre-operative aspirin on bleeding, transfusion, myocardial infarction, and mortality in coronary artery bypass surgery: a systematic review of randomized and observational studies. Eur Heart J 2008;29:1057-71 «PMID: 18346962»PubMed
  2. Deja MA, Kargul T, Domaradzki W ym. Effects of preoperative aspirin in coronary artery bypass grafting: a double-blind, placebo-controlled, randomized trial. J Thorac Cardiovasc Surg 2012;144:204-9 «PMID: 22554721»PubMed