Spinaalistenoosileikkauksen jälkeisestä kuntoutuksesta on tehty kolme metodologisesti riittävän hyvätasoista satunnaistettua hoitotutkimusta ja niistä Cochrane-katsaus.
Sveitsiläistutkimuksessa «Mannion AF, Denzler R, Dvorak J ym. A randomised c...»1 satunnaistettiin 159 potilasta 2 kuukauden kuluttua leikkauksesta kolmeen ryhmään: stabiloivia harjoitteita sisältävä fysioterapia (n=56), sekamuotoisia harjoitteita sisältävä fysioterapia (n=49) ja kontrolliryhmä (n=54), jossa kehotettiin pysymään aktiivisena.
Leikkauksen jälkeen kipu ja selkävaivan aiheuttama subjektiivinen haitta päivittäisissä toiminnoissa väheni merkittävästi ja jatkoi vähentymistä vielä kuntoutuksen aikana mutta ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää tai kliinisesti merkittävää eroa 6 kuukauden ja 1 ja 2 vuoden seurannassa. Aktiivinen fysioterapia ei siis parantanut leikkaustulosta tavanomaiseen "pysy aktiivisena" hoitoon verrattuna.
Suomalaisessa tutkimuksessa «Aalto TJ, Leinonen V, Herno A ym. Postoperative re...»2 satunnaistettiin 102 potilasta 3 kuukauden kuluttua leikkauksesta kahteen ryhmään: lantion ja pakaralihasten voimaharjoituksia ja venyttelyjä ja vatsa- ja selkälihasharjoitteita sisältävä fysioterapia (n=43) sekä kontrolliryhmä (n=52), joita kehotettiin pysymään aktiivisena.Harjoitteluryhmässä kolmen kuukauden kestävä ohjattu harjoittelujakso toistettiin 12 kuukauden kuluttua.
Ryhmien välillä ei ollut mitään merkittävää eroa subjektiivisen haitan, kivun, leikkaustyytyväisyyden tai kävelykyvyn suhteen 6 kuukauden 1 ja 2 vuoden seurannoissa. Aktiivinen fysioterapia ei tässäkään tutkimuksessa parantanut leikkaustulosta tavanomaiseen "pysy aktiivisena" hoitoon verrattuna.
Englantilaisessa monikeskustutkimuksessa «McGregor AH, Doré CJ, Morris TP ym. ISSLS prize wi...»3 satunnaistettiin ennen leikkausta 338:sta spinaalistenoosi- ja välilevytyräleikkauspotilaasta 177 kuusi viikkoa leikkauksen jälkeen alkaneeseen aktiiviseen kuntoutukseen ja 161 tavanomaiseen leikkauksen jälkeiseen hoitoon. Molemmista ryhmistä puolet sai lisäksi selkäohjekirjasen. Aktiivinen kuntoutus sisälsi 12 yhden tunnin kestoista (2 x viikossa) fysioterapeutin ohjaamaa liike- ja lihasvoimaharjoittelua. Vuoden seurannassa ryhmien välillä ei havaittu missään aikapisteessä (3, 6 ja 12 kk) merkittävää eroa toiminnallisessa haitassa, selkäkivussa eikä säteilykivussa.
Cochrane-katsauksessa «McGregor AH, Probyn K, Cro S ym. Rehabilitation fo...»4 on tehty meta-analyysi kolmesta yllämainitusta tutkimuksesta. Kahdessa tutkimuksessa «Mannion AF, Denzler R, Dvorak J ym. A randomised c...»1 ja «McGregor AH, Doré CJ, Morris TP ym. ISSLS prize wi...»3 oli mukana myös välilevytyräleikkauspotilaita, jotka poistettiin meta-analyysistä, johon jäi lopulta yhteensä 340 potilasta. Meta-analyysin perusteella leikkauksen jälkeinen aktiivikuntoutus vähensi toiminnallista haittaa ja alaselkäkipua noin 20 prosenttia sekä 6 kuukauden että 1 vuoden seurannassa. Myös alaraajakipu väheni vastaavasti, mutta tämä oli merkitsevä vain vuoden seurannassa. Yleisessä terveydentilassa ei havaittu eroa.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: