Takaisin

Ruoka-allergeenien erittyminen äidinmaitoon

Näytönastekatsaukset
Mika Mäkelä
19.8.2014

Näytön aste: B

Rintamaidossa mitattavat pitoisuudet ovat suurimmillaankin vain mikrogrammoissa, kun taas altistuksissa oireita aiheuttavat allergeenimäärät ovat milligrammoissa.

Hollantilaisessa tutkimuksessa «Blom WM, Vlieg-Boerstra BJ, Kruizinga AG ym. Thres...»1 määritettiin kliinisten ruoka-altistusten aineistopankista raja-arvot ruoka-aineiden annoksista, joilla kaksoissokkoaltistuksessa potilaalla oli esiintynyt objektiivisia oireita. Saatavilla oli tietoa kohtalaiselle määrälle potilaita, joille oli tehty altistus maapähkinälle (n = 135), maidolle (n = 93), kananmunalle (n = 53), hasselpähkinälle (n = 28) tai cashew-pähkinälle (n = 31). Proteiinin määrä, jolla 5 % allergisista sai reaktion, oli maapähkinälle 1,6 mg, maidolle 1,1 mg, kananmunalle 1,5 mg, cashew-pähkinälle 7,4 mg ja hasselpähkinälle 0,29 mg.

Tutkijat totesivat tulosten vastaavan aiempia esitettyjä annoksia. Luotujen todennäköisyyskäyrien perusteella voidaan ohjeistaa elintarvikkeiden tuoteselosteiden varoituksia allergeeneista.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksessa saadut arvot vastaavat monia pienemmissä tutkimuksissa nähtyjä proteiinimääriä ja ovat linjassa myös suomalaisen altistusaineiston kanssa «Sorva R, Mäkinen-Kiljunen S, Juntunen-Backman K. B...»2.

Helsinkiläistutkimuksessa «Sorva R, Mäkinen-Kiljunen S, Juntunen-Backman K. B...»2 osoitettiin ensimmäistä kertaa herkällä menetelmällä lehmänmaitoperäistä beeta-laktoglobuliinia (BLG) rintamaidosta. Äideille (n = 53) juotettiin 4 dl lehmänmaitoa, ja rintamaitonäyte kerättiin 1 sekä 2 tuntia annoksen nauttimisen jälkeen. BLG:tä oli osoitettavissa 75 %:lla äideistä, mutta määrät olivat erittäin alhaisia. Tunnin kohdalla mediaanipitoisuus oli 0,33 µg/l ja korkeimmillaankin vain 8 µg/l. Äideille juotettiin myös polyetyleeniglykolia (PEG 3000), ja sitä mitattiin virtsasta suoliston läpäisevyyden analysoimiseksi.

Lehmänmaitoallergiasta kärsivien ja terveiden lasten äitien välillä ei todettu eroja.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksessa saadut rintamaidon lehmänmaitoperäisten proteiinien määrät vastaavat monia myöhemmissä pienemmissä tutkimuksissa nähtyjä tuloksia.

Japanilaisten imettävien äitien (n = 24) rintamaidosta analysoitiin sekä lehmänmaidon beeta-laktoglobuliinia (BLG) että kananmunan ovalbumiinia «Fukushima Y, Kawata Y, Onda T ym. Consumption of c...»3. Äidit käyttivät ennen rintamaidon keräystä vähintään 2 dl maitoa vuorokaudessa. ELISA-menetelmällä osoitettiin 15:llä 25:stä äidistä BLG:tä. Suurin todettu pitoisuus oli 16,5 mikrog/l. Ovalbumiinia todettiin tavanomaista ruokavaliota noudattavista äideistä vain kahdella henkilöllä, ja pitoisuudet olivat erittäin alhaisia, korkeimmillaan 0,7 mikrog/l.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Pitoisuudet maidon ja kananmunan proteiineille ovat eri aikoina ja eri maissa tehdyissä tutkimuksissa yhteneviä ja siis äärimmäisen alhaisia suhteessa oireita altistuksissa aiheuttaviin annoksiin.

Australialainen ryhmä tutki «Palmer DJ, Gold MS, Makrides M. Effect of maternal...»4 äidin kananmunan käytön vaikutusta rintamaidon ovalbumiinipitoisuuteen sekä vauvan ekseeman vaikeusasteeseen. Äidit sokkoutettiin kahteen ryhmään (n = 16 molemmissa), joissa molemmissa syötiin päivittäin 3 viikon ajan yksi muffinssi, mutta vain toisen ryhmän leivonnainen sisälsi kananmunaa (55 g). Rintamaitonäytteitä kerättiin 2 tunnin välein kuuden tunnin ajan päivinä 3, 12 ja 23 ja näistä määritettiin ovalbumiinipitoisuudet.

Suurimmat pitoisuudet olivat noin 4 µg/l (toisin sanoen yhdessä 200 ml:n imetysannoksessa kokonaisproteiinin määrä olisi 0,8 µg) ja vastaavasti kokonaiseritykseksi laskettiin keskimäärin noin 4 ng/ml/h. Yhteensä siis vuorokauden aikana litraan rintamaitoa tuli ovalbumiinia korkeintaan alle 100 µg olettaen, että eritys olisi vakio. Käytännössä neljäsosalla ei ollut mitattavissa minkäänlaisia pitoisuuksia.

Vauvan ekseeman vaikeusaste lieveni tutkimuksen aikana yhtäläisesti molemmissa ryhmissä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Huomattavan alhainen rintamaidon kananmunaperäisen proteiinin osuus selittänee sen, miksi ryhmien välillä ei saatu eroa vauvan oireissa, kun äiti ei saanut ravinnossaan kananmunaa.

Kirjallisuutta

  1. Blom WM, Vlieg-Boerstra BJ, Kruizinga AG ym. Threshold dose distributions for 5 major allergenic foods in children. J Allergy Clin Immunol 2013;131:172-9 «PMID: 23199599»PubMed
  2. Sorva R, Mäkinen-Kiljunen S, Juntunen-Backman K. Beta-lactoglobulin secretion in human milk varies widely after cow's milk ingestion in mothers of infants with cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 1994;93:787-92 «PMID: 8163788»PubMed
  3. Fukushima Y, Kawata Y, Onda T ym. Consumption of cow milk and egg by lactating women and the presence of beta-lactoglobulin and ovalbumin in breast milk. Am J Clin Nutr 1997;65:30-5 «PMID: 8988909»PubMed
  4. Palmer DJ, Gold MS, Makrides M. Effect of maternal egg consumption on breast milk ovalbumin concentration. Clin Exp Allergy 2008;38:1186-91 «PMID: 18498416»PubMed