Helsinkiläistutkimuksessa «Sorva R, Mäkinen-Kiljunen S, Juntunen-Backman K. B...»1 osoitettiin ensimmäistä kertaa herkällä menetelmällä lehmänmaitoperäistä beeta-laktoglobuliinia (BLG) rintamaidosta. Äideille (n = 53) juotettiin 4 dl lehmänmaitoa, ja rintamaitonäyte kerättiin 1 sekä 2 tuntia annoksen nauttimisen jälkeen. BLG:tä oli osoitettavissa 75 %:lla äideistä, mutta määrät olivat erittäin alhaisia. Tunnin kohdalla mediaanipitoisuus oli 0,33 µg/l ja korkeimmillaankin vain 8 µg/l. Äideille juotettiin myös polyetyleeniglykolia (PEG 3000), ja sitä mitattiin virtsasta suoliston läpäisevyyden analysoimiseksi.
Lehmänmaitoallergiasta kärsivien ja terveiden lasten äitien välillä ei todettu eroja.
Kommentti: Tutkimuksessa saadut rintamaidon lehmänmaitoperäisten proteiinien määrät vastaavat monia myöhemmissä pienemmissä tutkimuksissa nähtyjä tuloksia.
Japanilaisten imettävien äitien (n = 24) rintamaidosta analysoitiin sekä lehmänmaidon beeta-laktoglobuliinia (BLG) että kananmunan ovalbumiinia «Fukushima Y, Kawata Y, Onda T ym. Consumption of c...»2. Äidit käyttivät ennen rintamaidon keräystä vähintään 2 dl maitoa vuorokaudessa. ELISA-menetelmällä osoitettiin 15:llä 25:stä äidistä BLG:tä. Suurin todettu pitoisuus oli 16,5 mikrog/l. Ovalbumiinia todettiin tavanomaista ruokavaliota noudattavista äideistä vain kahdella henkilöllä, ja pitoisuudet olivat erittäin alhaisia, korkeimmillaan 0,7 mikrog/l.
Kommentti: Pitoisuudet maidon ja kananmunan proteiineille ovat eri aikoina ja eri maissa tehdyissä tutkimuksissa yhteneviä ja siis äärimmäisen alhaisia suhteessa oireita altistuksissa aiheuttaviin annoksiin.
Australialainen ryhmä tutki «Palmer DJ, Gold MS, Makrides M. Effect of maternal...»3 äidin kananmunan käytön vaikutusta rintamaidon ovalbumiinipitoisuuteen sekä vauvan ekseeman vaikeusasteeseen. Äidit sokkoutettiin kahteen ryhmään (n = 16 molemmissa), joissa molemmissa syötiin päivittäin 3 viikon ajan yksi muffinssi, mutta vain toisen ryhmän leivonnainen sisälsi kananmunaa (55 g). Rintamaitonäytteitä kerättiin 2 tunnin välein kuuden tunnin ajan päivinä 3, 12 ja 23 ja näistä määritettiin ovalbumiinipitoisuudet.
Suurimmat pitoisuudet olivat noin 4 µg/l (toisin sanoen yhdessä 200 ml:n imetysannoksessa kokonaisproteiinin määrä olisi 0,8 µg) ja vastaavasti kokonaiseritykseksi laskettiin keskimäärin noin 4 ng/ml/h. Yhteensä siis vuorokauden aikana litraan rintamaitoa tuli ovalbumiinia korkeintaan alle 100 µg olettaen, että eritys olisi vakio. Käytännössä neljäsosalla ei ollut mitattavissa minkäänlaisia pitoisuuksia.
Vauvan ekseeman vaikeusaste lieveni tutkimuksen aikana yhtäläisesti molemmissa ryhmissä.
Kommentti: Huomattavan alhainen rintamaidon kananmunaperäisen proteiinin osuus selittänee sen, miksi ryhmien välillä ei saatu eroa vauvan oireissa, kun äiti ei saanut ravinnossaan kananmunaa.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: