Takaisin

Ruoka-allergiaepäily ja perheen vuorovaikutus

Näytönastekatsaukset
Johanna Tulonen-Tapio
19.8.2014

Näytön aste: C

Äidin käsityksen lapsen suolioireista tapauksissa, joissa ei saada lehmänmaitoallergiadiagnoosia, on yhdessä tutkimuksessa todettu liittyvän lapsen ja äidin väliseen vuorovaikutukseen.

Tässä suomalaisessa tutkimuksessa «Merras-Salmio L, Salo S, Pelkonen AS ym. How mothe...»1 selvitettiin äitien ja lasten vuorovaikutusta, kun lapsella epäiltiin suolisto-oireista lehmänmaitoallergiaa. Mukaan otettiin 0–4-vuotiaita lapsia (n = 57), jotka olivat saaneet lähetteen Helsingin yliopistolliseen sairaalaan suolisto-oireisen lehmänmaitoallergiaepäilyn vuoksi. Pääasiallisesti oireet olivat maha-suolikanavaperäisiä. Oireisiin saattoi liittyä vähäistä ihottumaa sekä hengitystieoireita. Heillä ei ollut aiempaa maitoallergiadiagnoosia, tai heidät oli lähetetty kaksoissokkoaltistukseen epäselvän oraalisen altistuksen jälkeen. IgE- ja prick-positiiviset otettiin mukaan, jos oireet olivat pääosin maha-suolikanavaperäisiä.

Tutkimus tehtiin videoimalla äiti-lapsiparin kahdenkeskistä leikkiä (15–20 minuuttia) ja arvioimalla heidän keskinäistä vuorovaikutustaan EAS-mittarilla (EAS = Emotional Availability Scales), joka on kehitetty kuvaamaan vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen laatua. Mukaan kutsuttiin satunnaisesti (videointilaitteiden saatavuuden mukaan) 28 äitiä, joista 24 suostui mukaan. Mukana olleiden 19 tytön ja 9 pojan iän mediaani oli 10,1 kuukautta. Tutkimuksessa verrattiin EAS-standardiin niitä äiti-lapsipareja, joissa lapsella todettiin kaksoissokossa lumekontrolloidussa ruoka-altistuksessa lehmänmaitoallergia, sekä niitä pareja, jossa altistuksessa ei lapsella allergiaa todettu. Normatiivinen vertailuotos (n = 35) kerättiin satunnaisesti kuudesta neuvolasta Helsingistä ja Turusta. Sisäänottokriteereinä oli, että lapsi oli syntynyt täysiaikaisena ja terveenä, äiti puhui suomea eikä ollut huumeiden käyttäjä. Videointi toteutettiin 8 tai 12 kuukauden iässä.

Seitsemällä lapsella lehmämaitoallergia varmistui kaksoissokkoaltistuksessa ja tulos oli negatiivinen 16 lapsella. Yhden tulos muutettiin positiivisesta negatiiviseksi, kun vahingossa nautitut meijerituotteet eivät aiheuttaneet oireita. EAS-profiili erosi 17 maitoallergianegatiivisen lapsen ja normatiivisen otoksen välillä neljässä osiossa: äidin sensitiivisyys (4,5 vaihteluväli 3,5–7 vs 5,5 vaihteluväli 4–7; p = 0,005), ei-tunkeilevuus (6 vaihteluväli 4–7 vs 5 vaihteluväli 3–7, p = 0,02), lapsen responsiivisuus (5 vaihteluväli 3–6 vs 5 vaihteluväli 3–6, p = 0,005) ja äidin osallistuminen (4 vaihteluväli 2–6 vs 5 vaihteluväli 3–6, p = 0,008). Kahden osion kohdalla, äidin jäsentäminen ja ei-vihamielisyys, pisteet eivät eronneet ryhmien välillä.

Lehmänmaitoaltistuspositiivisten lasten ja heidän äitiensä EAS-pisteet eivät poikenneet EAS-normista.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimusotoksen ja normatiivisen otoksen videoinnin ja vuorovaikutuksen koodauksen toteutti eri henkilö. Normatiivisen otoksen taustatietoja ei ole yhtä kattavasti. Otos on pieni. Tutkimuksessa johtopäätöksenä oli, että maitoallergiaepäilyssä kaksoissokkotestin jäädessä negatiiviseksi psykologisiin tekijöihin ja äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen tulisi kiinnittää huomiota.

Tässä tekstissä mainitut termien suomennokset on otettu Psykologia-lehden artikkelista (Salo S, Flykt M. Lapsen ja vanhemman välisen emotionaalisen saatavillaolon merkitys lapsen kehityksessä ja vuorovaikutuksessa. Psykologia 2013;48:5-6).

Kirjallisuutta

  1. Merras-Salmio L, Salo S, Pelkonen AS ym. How mothers interact with children with suspected cow's milk allergy symptoms. Acta Paediatr 2013;102:1180-5 «PMID: 24033685»PubMed