Takaisin

Asetyylisalisyylihapon (ASA) käyttö vakaan sepelvaltimotaudin hoidossa

Näytönastekatsaukset
Erkki Ilveskoski
18.3.2015

Näytön aste: A

Asetyylisalisyylihappo (ASA) vähentää vakaata sepelvaltimotautia sairastavan potilaan sydäninfarktin ja kuoleman vaaraa.

ASA estää verihiutaleiden aktivaatiota ja aggregaatiota. Sen vaikutus perustuu etenkin verihiutaleiden syklo-oksygenaasi-entsyymin toiminnan estämiseen ja tämän myötä tapahtuvaan tromboksaani A2:n muodostumisen estoon. ASAn sydän- ja verisuonisairauksien ennustetta parantava teho on osoitettu lukuisissa satunnaistetuissa tutkimuksissa «Juul-Möller S, Edvardsson N, Jahnmatz B ym. Double...»1, «Antithrombotic Trialists' Collaboration. Collabora...»2.

Berger ym. «Berger JS, Brown DL, Becker RC. Low-dose aspirin i...»3 julkaisivat vuonna 2008 matala-annoksista (50–325 mg/vrk) ASAa koskevan meta-analyysin vakaata valtimotautia sairastavilla potilailla. Analyysiin mukaan otetut kuusi tutkimusta valittiin yli 100 tutkimuksen joukosta systemaattisella haulla, ja potilaiden kokonaismäärä oli lähes 10 000. Kyseiset tutkimukset koostuivat sydäninfarktin sairastaneista, aivoverenkiertohäiriöpotilaista ja vakaata sepelvaltimotautia (n = 2 035) sairastavista potilaista. Kaikki tutkimukset olivat satunnaistettuja kontrolloituja töitä, joissa ASAa verrattiin lumeeseen. Analyysissä käytettiin julkaisutason tietoja.

Keskimääräinen seuranta-aika oli 33,3 kuukautta. ASAn käyttäjillä esiintyi yhdistettyä päätetapahtumaa (sydäninfarkti, aivohalvaus, sydän- ja verisuonisairauden aiheuttama kuolema) 21 % (95 % luottamusväli 0,60–0,91) vähemmän lumeen käyttäjiin verrattuna. Vastaava ennustehyöty todettiin myös yksittäisissä tulosmuuttujissa (sydäninfarkti 26 %, 95 % luottamusväli 0,60–0,91; aivoverenkiertohäiriö 25 %, 95 % luottamusväli 0,65–0,87; kokonaiskuolleisuus 13 %, 95 % luottamusväli 0,76–0,98). Haittavaikutuksena ASAn käyttäjillä esiintyi enemmän merkittäviä verenvuotoja (RR 2,2, 95 % luottamusväli 1,4–3,4).

Alaryhmäanalyysin mukaan tulokset olivat samansuuntaiset ja tilastollisesti merkitsevät sepelvaltimotauti- ja aivoverenkiertohäiriöpotilailla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Meta-analyysiin oli otettu mukaan myös muita kuin vakaata sepelvaltimotautia sairastavia potilaita, mutta sepelvaltimotautipotilaita oli merkittävä osa. ASAlla tehdyt satunnaistetut tutkimukset on tehty aikakaudella, jolloin muu sepelvaltimotaudin hoito erosi nykykäytännöistä.

Kirjallisuutta

  1. Juul-Möller S, Edvardsson N, Jahnmatz B ym. Double-blind trial of aspirin in primary prevention of myocardial infarction in patients with stable chronic angina pectoris. The Swedish Angina Pectoris Aspirin Trial (SAPAT) Group. Lancet 1992;340:1421-5 «PMID: 1360557»PubMed
  2. Antithrombotic Trialists' Collaboration. Collaborative meta-analysis of randomised trials of antiplatelet therapy for prevention of death, myocardial infarction, and stroke in high risk patients. BMJ 2002;324:71-86 «PMID: 11786451»PubMed
  3. Berger JS, Brown DL, Becker RC. Low-dose aspirin in patients with stable cardiovascular disease: a meta-analysis. Am J Med 2008;121:43-9 «PMID: 18187072»PubMed