Takaisin

Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventio-ohjelmat

Näytönastekatsaukset
Tero Kujanpää
18.3.2015

Näytön aste: A

Neuvontaa ja opetusta tai ohjattua liikuntaa tai näiden yhdistelmän sisältävät sekundaaripreventio-ohjelmat vähentävät sepelvaltimotautipotilaiden kokonaiskuolleisuutta ja sydäninfarkteja sekä parantavat potilaiden elämänlaatua ja riskitekijätasoja.

Vuonna 2005 julkaistussa meta-analyysissä «Clark AM, Hartling L, Vandermeer B ym. Meta-analys...»1 selvitettiin sepelvaltimotaudin sekundaaripreventio-ohjelmien tehokkuutta. Tutkijat hakivat tutkimuksia tietokannoista MEDLINE, EMBASE, CINAHL, SIGLE, Pubmed ja Cochrane ottaen mukaan satunnaistetut tavallisen hoidon vertailuryhmän sisältävät kokeet, joissa sepelvaltimotautia sairastavien tulokset oli raportoituina ja intervention tarjoajana ollut terveydenhuollon ammattilainen. Ulkopuolelle jätettiin vain yhden modaliteetin interventiot, paitsi liikuntaohjelmien osalta. Sairaalahoitoon suunnattuja tutkimuksia ei myöskään otettu mukaan. Kriteerit täyttäviä tutkimuksia oli 63, ja niissä oli mukana yhteensä 21 295 henkilöä.

Tutkimukset jaettiin kolmeen ryhmään: niihin, joissa neuvontaa ja opetusta oli yhdistetty valvottuun liikuntaharjoitteluun, niihin, joissa oli vain neuvontaa ja opetusta ja niihin, joissa oli vain valvottua liikuntaharjoittelua. Intervention kesto vaihteli tutkimuksissa 0,75 kuukaudesta 48 kuukauteen ja seuranta-aika 0,75 kuukaudesta 60 kuukauteen.

Interventioiden yhteenlaskettu vaarasuhde (RR) kokonaiskuolleisuudelle oli 0,88 (95 % luottamusväli 0,77–0,94), mutta tulos riippui voimakkaasti seuranta-ajasta. 12 kuukauden RR kokonaiskuolleisuudelle oli 0,97 (95 % luottamusväli 0,82–1,14), mutta 24 kuukauden seurannassa RR 0,53 (0,35–0,81) eli kuolleisuuden lasku tuli esille vasta pidemmässä seurannassa. Intervention vaarasuhde sydäninfarktille oli 0,83 (95 % luottamusväli 0,74–0,94) keskimäärin 12 kuukauden seurannassa.

Kaikkiaan 42:sta elämänlaatua arvioineesta tutkimuksesta 24:ssä tuli esiin tilastollisesti merkitsevä elämänlaatua parantava vaikutus. Sillä, oliko interventio sisältänyt ohjausta ja opetusta, ohjattua liikuntaa vai molempia, ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tuloksiin.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Clark AM, Hartling L, Vandermeer B ym. Meta-analysis: secondary prevention programs for patients with coronary artery disease. Ann Intern Med 2005;143:659-72 «PMID: 16263889»PubMed