Takaisin

Tupakointi ja sydän- ja verisuonitapahtumat

Näytönastekatsaukset
Pirjo Mäntylä
18.3.2015

Näytön aste: A

Tupakointi kannattaa lopettaa niin pian kuin mahdollista.

Tähän seurantatutkimukseen otettiin 38 628 potilasta CRUSADE-rekisteristä «Shen L, Peterson ED, Li S ym. The association betw...»1, johon potilaita kerättiin vuosina 2003–2006. Sisäänottokriteereinä tähän rekisteriin oli ainakin 10 minuuttia kestänyt rintakipu levossa 24 tunnin sisällä ennen hoitoon pääsyä, iskeemiset EKG-muutokset tai positiiviset sydänlihasmerkkisaineet tai ST-nousut EKG:ssa.

Kotiutumisen jälkeen tiedot kerättiin Medicare- ja Medicaid-palveluista. Potilaista 4 876 (13 %) olivat tupakoitsijoita. Tupakoitsijat olivat nuorempia (72 vs 79 vuotta) ja heillä oli vähemmän muita sairauksia, kuten diabetesta, hypertoniaa ja munuaisten vajaatoimintaa. Tupakoimattomille oli useammin tehty aikaisempi ohitusleikkaus tai sepelvaltimotoimenpide. Tupakoitsijat saivat todennäköisemmin antikoagulantteja, statiinihoitoa, glykoproteiini IIb/IIIa -inhibiittoreita, ja heille tehtiin useammin invasiivinen angiografia ja sepelvaltimotoimenpide 24 tunnin sisällä. Tupakoitsijoita hoidettiin tehokkaammin kuin tupakoimattomia myös kotiutuksen yhteydessä. He pääsivät kuntoutuksiin ja saivat ruokavalioneuvontaa.

30 vuorokauden kokonaiskuolleisuus oli tupakoitsijoilla vähäisempi, mutta kun analyysissa huomioitiin ryhmien väliset erot, 30 vuorokauden kokonaiskuolleisuudessa ei ollut eroja (HR 1,08, 95 % luottamusväli 0,97–1,20). Pitkän aikavälin kokonaiskuolleisuus tässä tutkimuksessa laskettiin 30 vuorokautta indeksitapahtumasta (sairaalaan joutumisesta sydäninfarktin vuoksi) vuoden 2009 loppuun. Keskimääräinen seuranta-aika molemmissa ryhmissä oli 1 325 vuorokautta. Tupakointiin liittyi lisääntynyt pitkän aikavälin kokonaiskuolleisuus (HR 1,28, 95 % luottamusväli 1,21–1,34), kun ryhmien väliset erot vakioitiin.

Tutkimuksessa kerättiin tiedot potilaiden uusista ei-kuolemaan johtaneista ja uusintainfarkteihin liittyneistä sairaalajaksoista. Tupakoivilla potilailla oli useammin uusia sairaalajaksoja (HR 1,13, 95 % luottamusväli 1,09–1,17), kun ryhmien väliset erot otettiin huomioon analyysissa. Tupakoivilla potilailla oli lisääntynyt pitkän aikavälin kuolleisuus ja 23 % lisääntynyt riski joutua uusintainfarktin tai muun syyn vuoksi sairaalaan.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tämä tutkimus «Gellert C, Schöttker B, Müller H ym. Impact of smo...»2 on saksalainen seurantatutkimus, joka perustuu 8 807 iältään 50 vuotta täyttäneen henkilön tietoihin, jotka kerättiin vuosina 2000–2002. Tähän ESTHER-rekisteriin otetut henkilöt eivät olleet sairastaneet sydäninfarktia tai aivoverenkiertohäiriötä. Heidän tupakointitietonsa selvitettiin kyselyn avulla. Osallistujat, jotka olivat polttaneet yli 100 savuketta, kirjattiin joskus tupakoineiksi. Jos he olivat lopettaneet tupakoinnin, heidät ryhmiteltiin aikaisemmin tupakoineiksi. Ne, jotka eivät ilmoittaneet lopettaneensa, sijoitettiin ryhmään edelleen tupakoivat. Ne tutkittavat, jotka ilmoittivat polttaneensa alle 100 savuketta, muodostivat ryhmän tupakoimattomat. Tupakoineiden askivuodet selvitettiin kyselyn avulla.

Tutkittaviin otettiin yhteyttä 2, 5 ja 8 vuoden kuluttua. Sydäninfarktit ja aivoverenkierron häiriöt kysyttiin osallistujilta, ja tapahtumat varmistettiin yleislääkäreiltä kyselyn avulla. Kuolemiin johtaneet tapahtumat selvitettiin kuolinsyytilastoista (ICD10: I21–I23 ja I60–I69). Elossaolo- ja kuolinpäivät saatiin tietoon 99,9 % tutkittavista ja kuolinsyiden ICD10-diagnoosit 97,7 % kuolleista.

ESTHER-rekisterikyselyyn kirjattiin ikä, sukupuoli, alkoholin käyttö, koulutustaso ja fyysinen aktiivisuus. Yleislääkärien tekemissä terveystarkastuksissa mitattiin pituus, paino, verenpaine ja selvitettiin diabeteshistoria. Keskuslaboratoriossa määritettiin kokonaiskolesterolitasot.

Päätetapahtumia oli saman verran edelleen tupakoivilla ja aikaisemmin tupakoineilla henkilöillä – poikkeuksena olivat huomattavasti lisääntyneet sydäninfarktit nuoremmassa (50–59-vuotiaiden) lopettaneiden ryhmässä.

Tupakointiin liittynyt lisääntynyt sydän- ja verisuonisairastavuuden riski katosi viidessä vuodessa tupakoinnin lopettamisesta. Riskisuhteet olivat seuraavat, kun vertailuryhmänä olivat edelleen tupakoivat henkilöt: alle 5 vuotta sitten lopettaneet HR 0,56; 95 % luottamusväli 0,29–1,10, 5–9 vuotta sitten lopettaneet HR 0,48; 95 % luottamusväli 0,23–0,99, 10–19 vuotta sitten lopettaneet HR 0,47; 95 % luottamusväli 0,29–0,74 ja yli 20 vuotta sitten lopettaneet HR 0,40; 95 % luottamusväli 0,27–0,59.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

REGARDS-seurantatutkimukseen «Booth JN 3rd, Levitan EB, Brown TM ym. Effect of s...»3 osallistui 30 239 iältään 45 vuotta täyttänyttä amerikkalaista vuosina 2003–2007. Osalla tutkittavista (4 147 potilasta) oli aikaisempi sepelvaltimotapahtuma, ja he saivat päätetapahtuman seurannan aikana. Heitä haastateltiin puhelimitse ja heidän luokseen tehtiin kotikäynnit. Klopidogreelin, beetasalpaajien, statiinien, ACE-estäjien ja angiotensiinireseptorisalpaajien käyttö rekisteröitiin. LDL-kolesteroli, paastosokeri, herkkä CRP ja munuaisten toiminta selvitettiin. Neljä elintapamuuttujaa arvioitiin: keskivartalo-obesiteetti, fyysinen aktiivisuus, Välimeren ruokavalion noudattaminen ja tupakointi. Tupakoimattomien uusintainfarktin riski oli vähentynyt tupakoiviin verrattuna (HR 0,47; HR 95 % luottamusväli 0,37–0,56, p < 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit:

«Gellert C, Schöttker B, Müller H ym. Impact of smo...»2: Tässä laajassa kohorttitutkimuksessa tupakointi assosioitui merkittävästi sydän- ja verisuonitapahtumiin 50–74-vuotiailla. Tupakoinnin haitallinen vaikutus häviää viidessä vuodessa. Tupakoinnin lopettamiseen pitää kannustaa ja tukea kaikenikäisiä henkilöitä.

«Booth JN 3rd, Levitan EB, Brown TM ym. Effect of s...»3: Tupakoinnin lopettaminen on tärkeä osa sekundaaripreventiota.

Kirjallisuutta

  1. Shen L, Peterson ED, Li S ym. The association between smoking and long-term outcomes after non-ST-segment elevation myocardial infarction in older patients. Am Heart J 2013;166:1056-62 «PMID: 24268221»PubMed
  2. Gellert C, Schöttker B, Müller H ym. Impact of smoking and quitting on cardiovascular outcomes and risk advancement periods among older adults. Eur J Epidemiol 2013;28:649-58 «PMID: 23397516»PubMed
  3. Booth JN 3rd, Levitan EB, Brown TM ym. Effect of sustaining lifestyle modifications (nonsmoking, weight reduction, physical activity, and mediterranean diet) after healing of myocardial infarction, percutaneous intervention, or coronary bypass (from the REasons for Geographic and Racial Differences in Stroke Study). Am J Cardiol 2014;113:1933-40 «PMID: 24793668»PubMed