Takaisin

Asetyylisalisyylihapon käyttö idiopaattisen laskimotukoksen sekundaaripreventiossa antikoagulaatiohoidon päättymisen jälkeen

Näytönastekatsaukset
Pirjo Mustonen
13.5.2015

Näytön aste: B

ASA:sta on todennäköisesti hyötyä laskimotukoksen ja keuhkoembolian uusiutumisen estossa antikoagulaatiohoidon päättymisen jälkeen idiopaattisen laskimotukoksen tai keuhkoembolian sairastaneilla.

Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa «Castellucci LA, Cameron C, Le Gal G ym. Efficacy a...»1 tehtiin haku MEDLINE:sta (1950–2013), Embasesta (1980–2013) ja Cochrane Collaboration -tietokannasta.

Kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin sekä erilaisten antikoagulaatiohoitojen että ASAn tehoa idiopaattisen laskimotukoksen uusiutumisen estossa määräaikaisen antikoagulaatiohoidon päätyttyä. Haku tunnisti 2 satunnaistettua, kontrolloitua, prospektiivista tutkimusta, joissa ASAa verrattiin lumelääkkeeseen «Brighton TA, Eikelboom JW, Mann K ym. Low-dose asp...»2, «Becattini C, Agnelli G, Schenone A ym. Aspirin for...»3. ASA-lumelääkevertailun osalta katsaus käsitti tiedot kaikkiaan 1 224 potilaasta, joilla kuvattiin 201 tromboottista tapahtumaa.

ASPIRE-tutkimuksessa «Brighton TA, Eikelboom JW, Mann K ym. Low-dose asp...»2oli mukana 822 ensimmäisen idiopaattisen proksimaalisen (popliteataso tai korkeampi) laskimotukoksen sairastanutta potilasta. Kaikki potilaat saivat vähintään 6 kuukauden antikoagulaatiohoidon. Antikoagulaatiohoidon päätyttyä 411 potilasta sai lumelääkettä ja 411 ASAa. Potilaita seurattiin keskimäärin 37,2 kuukauden ajan. Laskimotukos uusiutui 73/411 potilaalla lumeryhmässä ja 57/411 potilaalla ASA-ryhmässä (6,5 % /vuosi vs 4,8 % / vuosi, HR 0,74; 95 % luottamusväli 0,52–1,05; P = 0,09). ASA-ryhmässä yhdistelmäpäätetapahtumat (VTE, MI, aivohaveri, sydänperäinen kuolema) vähenivät 3 % (8,0 % / vuosi vs 5,2 % / vuosi, HR 0,66; 95 % luottamusväli 0,48–0,92; P = 0,01). Ryhmien välillä ei ollut eroa merkittävien vuotojen määrässä (0,6 % / vuosi vs 1,1 % / vuosi, p = 0,22).

WARFARA-tutkimuksessa «Becattini C, Agnelli G, Schenone A ym. Aspirin for...»3oli mukana 402 ensimmäisen idiopaattisen proksimaalisen (popliteataso tai korkeampi) laskimotukoksen tai keuhkoembolian sairastanutta potilasta. Kaikki potilaat saivat vähintään 6 kuukauden antikoagulaatiohoidon. Antikoagulaatiohoidon päätyttyä 197 potilasta sai lumelääkettä ja 205 ASAa. Potilaita seurattiin keskimäärin 24,6 kuukauden ajan.

Laskimotukos uusiutui 43/197 potilaalla lumeryhmässä ja 28/205 potilaalla ASA-ryhmässä (11,2 % /vuosi vs 6,6 % /vuosi, HR 0,58; 95 % luottamusväli 0,36–0,93; P = 0,02). Ryhmien välillä ei ollut eroa merkittävien vuotojen määrässä (0,5 % / vuosi vs 0,5 % / vuosi).

Kirjallisuuskatsauksen kirjoittajat toteavat johtopäätöksenään, että ASA vähensi laskimotukoksen uusiutumisen riskiä, mutta merkittävästi heikommin kuin antikoagulaatiohoito (riippumatta käytetystä antikoagulanttivalmisteesta tai sen annoksesta).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Castellucci LA, Cameron C, Le Gal G ym. Efficacy and safety outcomes of oral anticoagulants and antiplatelet drugs in the secondary prevention of venous thromboembolism: systematic review and network meta-analysis. BMJ 2013;347:f5133 «PMID: 23996149»PubMed
  2. Brighton TA, Eikelboom JW, Mann K ym. Low-dose aspirin for preventing recurrent venous thromboembolism. N Engl J Med 2012;367:1979-87 «PMID: 23121403»PubMed
  3. Becattini C, Agnelli G, Schenone A ym. Aspirin for preventing the recurrence of venous thromboembolism. N Engl J Med 2012;366:1959-67 «PMID: 22621626»PubMed