Meta-analyysissa «Hess NC, Dieberg G, McFarlane JR, Smart NA. The ef...»1tarkasteltiin liikuntaharjoittelun vaikutuksia kognitioon ikääntyneillä miehillä ja naisilla, joilla oli dementia tai riskissä sairastua dementiaan. Kirjallisuushaku satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista (RCT) kattoi ajanjakson 1966–2014. Haku tuotti 281 tutkimusta, joista analyysiin hyväksyttiin 14, ja niissä oli yhteensä 1 056 tutkittavaa. Tutkittavista 548 oli liikuntainterventioihin kuuluvia ja 508 verrokkeja. Tutkittavien kognition tila vaihteli tutkimusten kesken. Tutkimusten kesto vaihteli 6 viikosta 12 kuukauteen. Liikuntainterventiot sisälsivät intensiteetiltään erilaista kestävyysliikuntaharjoittelua, lihasvoimaharjoittelua, tasapaino- ja liikkuvuusharjoittelua sekä Tai Chi -harjoittelua. Monissa tutkimuksissa harjoittelua valvoi fysioterapeutti tai muu pätevä ohjaaja. Harjoittelu toteutui 2–4 kertaa viikossa, 30–60 minuuttia kerrallaan. Vertailuryhmät poikkesivat aktiviteetiltaan siten, että olivat liikuntaa harrastamattomia, osallistuivat sosiaalisiin tapahtumiin, tekivät käsitöitä ja askartelua tai saivat venyttely/ vahvistavia -harjoitteita.

Liikuntaharjoittelu paransi seuraavia testituloksia (keskimääräinen ero, verrokkeihin nähden): MMSE 1,17 (95 % luottamusväli [LV] 0,75;1,59, p < 0,00001), Adas-cog -1,41 (95 % LV -2,48; -0,34, p = 0,01), Clinical Dementia -0,37 (95 % LV -0,57; -0,16, p = 0,0004), Wechsler Adult Intelligence scale 2,21 (95 % LV 0,75; 3,67, p = 0,003), Amsterdam Dementia Screening -2,30 (95 % LV -3,59; -1,01, p = 0,0005), Cloch Drawing 0,75 (95 % LV 0,45;1,45, p < 0,00001), ADS 6 1,99 (95 % LV 0,16; 3,82, p = 0,003) ja ERFC 8,67 (95 % LV -4,56; 12,78, p < 0,0001).

• Tutkimuksen laatu: tasokas
• Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä