Takaisin

Sekukinumabi nivelpsoriaasin hoidossa

Näytönastekatsaukset
Kati Mykkänen
27.12.2016

Näytön aste: C

Sekukinumabi näyttää olevan tehokas nivelpsoriaasin hoidossa.

Future 2 tutkimus «McInnes IB, Mease PJ, Kirkham B ym. Secukinumab, a...»1 oli satunnaistettu lumekontrolloitu kaksoissokkoutettu monikeskustutkimus. Tutkimuksessa oli mukana 76 keskusta Aasiasta, Australiasta, Kanadasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista. Tutkimuksessa satunnaistettiin 397 nivelpsoriaasia sairastavaa potilasta saamaan sekukinumabia 300 mg / 150 mg / 75 mg s.c tai lumelääkettä. Sisäänottokriteereinä oli ≥ 18 vuoden ikä ja aktiivinen nivelpsoriaasi (≥ 3 aristavaa ja turvonnutta niveltä), joka ei ollut vastannut aikaisemmalle hoidolle NSAID:lla / DMARD:lla / enintään 3 eri TNF-alfan estäjällä. Tutkimuksen aikana potilailla sai olla käytössä ≤ 10 mg/vrk oraalisia glukokortikoideja ja/tai metotreksaattia ≤ 25 mg/viikko. Potilaat saivat sekukinumabia tai lumelääkettä aluksi 4 viikon ajan kerran viikossa ja tästä eteenpäin 4 viikon välein. Viikon 16 kohdalla potilaat, jotka olivat saaneet ≥ 20 % vähenemän turvonneiden ja arkojen nivelten lukumäärässä, luokiteltiin vasteen saaneiksi, muut potilaat eivät olleet saaneet vastetta. Lumelääkettä saaneet potilaat, jotka eivät olleet saaneet vastetta (n = 55), satunnaistettiin uudelleen saamaan sekukinumabia 300 mg tai 150 mg 4 viikon välein. Lumelääkeryhmän vasteen saaneet potilaat (n = 33) satunnaistettiin saamaan sekukinumabia 150 mg tai 300 mg viikosta 24 eteenpäin. Viikon 24 kohdalla tutkimuksessa oli mukana 373 potilasta (94 %). Potilaista 47 % käytti metotreksaattia oheislääkityksenä. 65 % ei ollut käyttänyt tutkimusta edeltävästi TNF-alfan estäjiä.

24 viikon kohdalla ACR20-vasteen oli saavuttanut 54 % sekukinumabia 300 mg käyttäneistä (p < 0,0001 lumeryhmään verrattuna), 51 % 150 mg käyttäneistä (p < 0,0001 lumelääkeryhmään verrattuna), 29 % 75 mg käyttäneistä (p = 0,0399 lumeryhmään verrattuna) ja lumeryhmässä 15 %. ACR70-vasteen saavutti 300 mg sekukinumabia saaneista 20 %, 150 mg saaneista 21 %, 75mg saaneista 6 % ja lumeryhmästä 1 %.

52 viikon kohdalla tutkimuksessa oli mukana 335 potilasta (84 %). Sekukinumabiryhmissä analysoitiin tuloksia vain niiltä potilailta, jotka olivat alusta alkaen satunnaistettuina kyseisiin ryhmiin. 300 mg sekukinumabia saaneista ACR70-vasteen saavutti 27 %, 150 mg saaneista 23 %, 75 mg saaneista 21 %.

Yleisimmät haittavaikutukset olivat ylähengitystieinfektio (17,9 % sekukinumabi 300 mg ryhmässä, 17,6 % sekukinumabi 150 mg ryhmässä, 21,8 % sekukinumabi 75 mg ryhmässä, 20,7 % lumeryhmässä), nasofaryngiitti (13,5 % sekukinumabi 300 mg ryhmässä, 12,3 % sekukinumabi 150 mg -ryhmässä, 10,5 % sekukinumabi 75 mg -ryhmässä, 24,2 % lumeryhmässä) ja ripuli (6,3 % sekukinumabi 300 mg -ryhmässä, 5,1 % sekukinumabi 150 mg -ryhmässä, 7,4 % sekukinumabi 75 mg -ryhmässä, 8,8 % lumeryhmässä). Vakavia haittatapahtumia tuli esille 6,4 % sekukinumabi 300 mg -ryhmässä, 5,1 % sekukinumabi 150 mg -ryhmässä, 11,2 % sekukinumabi 75 mg -ryhmässä ja 8,6 % lumeryhmässä. Vakavia infektioita ei havaittu.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimus on lääkeyrityksen rahoittama. Seuranta-aika on lyhyt. Satunnaistaminen on purettu 16 viikon kohdalla, kun ne lumeryhmän potilaat, jotka eivät ole saaneet riittävää vastetta, on satunnaistettu uudelleen lääkeryhmiin. Haittavaikutukset ovat olleet samalaisia kuin ihopsoriaasitutkimuksissa.

Future 1 oli satunnaistettu, kaksoissokkoutettu lumekontrolloitu faasi II monikeskustutkimus «Mease PJ, McInnes IB, Kirkham B ym. Secukinumab In...»2, jossa oli mukana 104 keskusta Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Euroopassa, Lähi-Idässä, Australiassa ja Aasiassa. Tutkimuksessa satunnaistettiin 606 ≥ 18-vuotiasta aktiivista nivelpsoriaasia (≥ 3 aristavaa ja turvonnutta niveltä, joka ei ollut vastannut aikaisemmalle hoidolle NSAID:lla / DMARD:lla / TNF-alfan estäjille) sairastavaa potilasta saamaan sekukinumabia tai lumelääkettä. Tutkimuksen aikana potilailla sai olla käytössä ≤ 10 mg/vrk oraalisia glukokortikoideja ja/tai metotreksaattia ≤ 25 mg/viikko. Potilaat satunnaistettiin 3 ryhmään ja he saivat 2 ryhmässä aluksi annoksen sekukinumabia 10 mg/kg i.v. ja 1 ryhmässä lumelääkettä viikoilla 0, 2 ja 4. Tämän jälkeen sekukinumabia annettiin toisessa ryhmässä 75 mg s.c. ja toisessa 150 mg s.c. 4 viikon välein, 3. ryhmässä lumelääkettä. Seurannasta poistui 16 potilasta ennen viikkoa 16. Viikon 16 kohdalla potilaat, jotka olivat saaneet ≥ 20 % vähenemän turvonneiden ja arkojen nivelten lukumäärässä, luokiteltiin vasteen saaneiksi, muut potilaat eivät olleet saaneet vastetta. Lumelääkettä saaneet potilaat, jotka eivät olleet saaneet vastetta (n = 123), satunnaistettiin uudelleen saamaan sekukinumabia 150 mg tai 75 mg 4 viikon välein.

Viikon 24 kohdalla tutkimuksessa oli mukana 553 (91,3 %) potilasta. ACR20-vasteen oli 150 mg sekukinumabia käyttäneistä saavuttanut 50 %, 75 mg käyttäneistä 50,5 %, lumelääkeryhmästä 17 % (p < 0,001 molemmissa vertailuissa). ACR50-vasteen saavutti 34,7 % sekukinumabia 150 mg käyttäneistä, 30,7 % 75 mg käyttäneistä ja 7,4 % lumelääkeryhmästä. Vasteissa ei todettu eroa siihen nähden, olivatko potilaat käyttäneet ennen tutkimusta TNF-alfan salpaajia. Viikon 52 kohdalla nähtiin edelleen sekukinumabi- ja lumelääkeryhmän välillä tilastollisesti merkittävä ero vasteissa.

Yleisimmät haittavaikutukset olivat lumekontrolloituna 16 viikon seuranta-aikana nasofaryngiitti 8,2 % sekukinumabiryhmissä verrattuna 4,5 % lumeryhmässä, ylähengitystieinfektio 5,4 % sekukinumabiryhmissä verrattuna 5,0 % lumeryhmässä ja päänsärky 5,4 % sekukinumabiryhmissä verrattuna 3,0 % lumeryhmässä. Vakavia haittatapahtumia oli 52 viikon seuranta-aikana 9,4 %:lla kaikista sekukinumabia saaneista potilaista (n = 587). Tähän sisältyy 4 aivohalvausta ja 2 sydäninfarktia. Vakavia infektioita ei havaittu.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimus oli lääkeyrityksen rahoittama. Satunnaistaminen oli purettu 16 viikon kohdalla, kun ne lumeryhmän potilaat, jotka eivät ole saaneet riittävää vastetta, oli satunnaistettu uudelleen lääkeryhmiin. Sekukinumabia ei Suomessa anneta potilaskäytössä i.v.-muodossa, kuten tutkimuksessa on tehty.

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi «Ramiro S, Smolen JS, Landewé R ym. Pharmacological...»3, joka tehtiin EULAR-suosituksen päivitystä varten. Tavoitteena oli selvittää aikuisilla nivelreuman lääkehoidon tehoa ja turvallisuutta. Mukaan otettiin satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, jotka oli julkaistu vuoden 2010 jälkeen, niistä faasi III tai IV tutkimukset. Myös strategiatutkimukset otettiin mukaan. Tarkasteltavat interventiot olivat sekä synteettiset että biologiset DMARD-lääkkeet (disease modifying antirheumatic drug), systeemiset glukokortikoidit, tulehduskipulääkkeet tai edellä mainittujen yhdistelmähoito. Vertailuinterventiona sai olla DMARD-lääkkeet, glukokortikoidi, NSAID, edellä olevien yhdistelmä tai lume. Tehon ensisijaisena lopputulosmuuttujana tarkasteltiin muutosta ARC20-vasteessa. Toissijaisia tehon lopputulosmuuttujia oli lukuisia, muun muassa ARC50-, ARC70-, PASI-vasteet, PsARC, hyvä tai kohtalainen EULAR-vaste, SJC28-vaste ja arkojen nivelten lukumäärä. Turvallisuuden ensisijainen lopputulosmuuttuja oli lääkityksen lopettaminen haittatapahtuman vuoksi. Toissijaisena olivat vakavien haittatapahtumien määrä, vakavat infektiot, tuberkuloosi, kandidiaasi, maligniteetit, ihon tilanteen heikkeneminen ja demyelinoivat taudit. Kirjallisuushaku tehtiin Medline-, Embase- ja Cochrane-tietokannoista 15.12.2014 saakka ilman kielirajoituksia. Lisäksi mukaan otettiin kongressiabstraktit EULAR- ja ARC-konferensseista. Meta-analyysi tehtiin vain tutkimuksista, jotka olivat kliinisesti heterogeenisia. Meta-analyysissä raportoitiin riskisuhde (RR ja NNT-luku = number needed to treat).

Haussa löydettiin 2 278 abstraktia, joista 25 kokotekstiä ja 12 kongressiabstraktia täyttivät sisäänottokriteerit. Interventioina oli 3 tutkimuksessa konventionaaliset DMARD-lääkkeet, 15 artikkelissa ja 2 abstraktissa TNF:n estäjähoidot, 1 infliksimadin ja metotreksaatin yhdistelmä, 1 adalimumabin ja 1 vertailtiin etanerseptin kahta eri annostusta.

Sekukinumabista oli 2 tutkimusta (FUTURE 1 ja 2, kuvattu edellä) annoksille 75 mg, 150 mg sekä 1 annokselle 300 mg (FUTURE 2). Kaikissa vertailuna oli lume. Harhan riski arvioitiin alhaiseksi. RR ACR20-vasteelle oli 75 mg annoksella 4,47 (95 % luottamusväli 0,66–30,26), 150 mg annoksella 5,82 (1,56–21,71) ja 300 mg annokselle 3,31 (2,04–5,36). Vastaavat luvut ACR50-vasteelle olivat 3,59 (2,30–5,61), 4,74 (3,08–7,29) ja 4,90 (2,29–10,50) ja PASI-75-vasteelle 3,75 (0,82–17,06), 4,76 (1,92–11,78) ja 3,90 (1,9–7,98). NNT oli ACR50-vasteelle 3,6 annokselle 300 mg ja 3,6–3,7 annokselle 150 mg sekä 4,3–9,0 75 mg annokselle.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Vain 1 tutkija arvioi tutkimusten soveltuvuuden katsaukseen. Mukana on kongressiabstrakteja, joita ei ole arvioitu samoin kuin tieteellisissä lehdissä julkaistuja artikkeleita. FUTURE 1 ja 2 tutkimukset olivat heterogeenisiä ACR20-vasteen (I2 = 95 %) ja PASI-75-vasteen (I2 = 88 %) osalta. Future 1 tutkimuksessa sekukinumabia annosteltiin tutkimuksen alussa i.v.-muodossa.

Kirjallisuutta

  1. McInnes IB, Mease PJ, Kirkham B ym. Secukinumab, a human anti-interleukin-17A monoclonal antibody, in patients with psoriatic arthritis (FUTURE 2): a randomised, double-blind, placebo-controlled, phase 3 trial. Lancet 2015;386:1137-46 «PMID: 26135703»PubMed
  2. Mease PJ, McInnes IB, Kirkham B ym. Secukinumab Inhibition of Interleukin-17A in Patients with Psoriatic Arthritis. N Engl J Med 2015;373:1329-39 «PMID: 26422723»PubMed
  3. Ramiro S, Smolen JS, Landewé R ym. Pharmacological treatment of psoriatic arthritis: a systematic literature review for the 2015 update of the EULAR recommendations for the management of psoriatic arthritis. Ann Rheum Dis 2016;75:490-8 «PMID: 26660203»PubMed