Takaisin

Tupakasta vieroitus yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä

Näytönastekatsaukset
Tiina Kortteisto
19.6.2018

Näytön aste: B

Tupakasta vieroituksen interventiot ovat ilmeisesti tehokkaita 50–65-vuotiailla.

Katsaukseen «Chen D, Wu LT. Smoking cessation interventions for...»1 hyväksyttiin 29 RCT-tutkimusta (osallistujien määrä vaihteli 18–7 354), joissa verrattiin lääkkeellisiä, ei-lääkkeellisiä ja monimuotoisia (neuvonta ja materiaali eri muodoissa) interventioita kontrolliin (vain vähäinen ohjaus ja seuranta) tai tavalliseen hoitoon yli 50-vuotiailla. Näistä meta-analyysiin hyväksyttiin 21 tutkimusta, joissa hoidollinen vaikutus tuli esiin kaikissa tutkimuksissa riippumatta menetelmästä ollen lääkkeellisissä interventioissa (RR = 3,18; 95 % luottamusväli 1,89–5,36), ei-lääkkeellisissä (RR = 1,80; 95 % luottamusväli 1,67–1,94) ja monimuotoisissa (RR = 1,61; 95 % luottamusväli 1,41–1,84) verrattuna kontrolliin. Lopettaneiden osuus oli korkein monimuotoisissa interventioissa kaikkien seurantajaksojen osalta (alle 3, 3–12 ja yli 12 kuukautta). Kasvokkain annettu ohjaus näyttäisi vaikuttavan puhelinohjausta paremmin (8,43 lopettaneiden osuus puhelinohjauksessa verrattuna kasvokkain annettuun ohjaukseen, p = 0,024). Lääkkeellisten interventioiden osuus oli alhaisin sekä tutkimusten että osallistujien osalta verrattuna muihin interventioihin. Tutkimusten heikkoutena oli alhainen osallistujamäärä yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä.

Johtopäätöksenä todetaan, että tarvitaan lisää tutkimusta, jotta voidaan osoittaa interventioiden teho erilaisissa ikääntyneiden ryhmissä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Tupakasta vieroitusklinikalla Yhdysvalloissa toteutettiin kokeellinen tutkimus «Barnett PG, Wong W, Jeffers A ym. Cost-effectivene...»2, jossa 12 viikon tupakasta vieroitusohjelmaan (ohjaus, nikotiinikorvaushoito ja lääkehoito) osallistuneet 402 entistä yli 50-vuotiasta tupakoijaa satunnaistettiin pidennettyyn käyttäytymisterapiaryhmään (keskiarvo 4,4 yksilöohjauskertaa, keskiarvo 32 minuuttia/kerta) tai pidennettyyn nikotiinikorvaushoitoryhmään (keskiarvo 648 purkkapalaa jakson aikana) tai niiden yhdistelmään tai kontrolliryhmään, jossa vieroitushoito ei jatkunut 12 viikon jälkeen.

2 vuoden seuranta-ajan päättyessä tupakoimattomia oli 50 % pidennetyn käyttäytymisterapian ryhmässä verrattuna 37 % kontrolliryhmässä ilman pidennettyä käyttäytymisterapiaa (OR 1,69; 95 % luottamusväli 1,18–2,54). Pidennetyssä nikotiinikorvaushoitoryhmässä ei hoitovaikutusta esiintynyt johtuen todennäköisesti isommasta määrästä relapseja.

Intervention kustannusvaikuttavuutta arviointiin huomioimalla pidennetyn intervention lisäkustannukset sekä intervention aikaansaama lisä laatupainotettuihin elinvuosiin (QALY). Kustannusvaikuttavuuden kynnysarvoksi määriteltiin $ 50 000/QALY, jolloin pidennetty käyttäytymisterapia osoittautui kustannusvaikuttavaksi (p = 0,004).

Pidennetty (vuoden kestävä) käyttäytymisterapiaohjaus näyttäisi olevan vaikuttavaa ja myös kustannusvaikuttavaa mutta pidennetty nikotiinikorvaushoito ei.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: heikko

Kommentit:

Suomessa on vähäiset mahdollisuudet toteuttaa näin intensiivisiä interventioita eikä Suomessa ole määritelty kynnysarvoja eri hoidoille.

Kirjallisuutta

  1. Chen D, Wu LT. Smoking cessation interventions for adults aged 50 or older: A systematic review and meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2015;154:14-24 «PMID: 26094185»PubMed
  2. Barnett PG, Wong W, Jeffers A ym. Cost-effectiveness of extended cessation treatment for older smokers. Addiction 2014;109:314-22 «PMID: 24329972»PubMed