Takaisin

Äidinmaitoon erittyvät allergeenit ja oireet

Näytönastekatsaukset
Mika Mäkelä ja Raija Sipilä
8.10.2019

Näytön aste: B

Altistuskokeessa oireita aiheuttavat allergeenimäärät ovat ilmeisesti milligrammoissa.

Hollantilaisessa tutkimuksessa «Blom WM, Vlieg-Boerstra BJ, Kruizinga AG ym. Thres...»1 määritettiin kliinisten ruoka-altistusten aineistopankista raja-arvot ruoka-aineiden annoksista, joilla kaksoissokkoaltistuksessa potilaalla oli esiintynyt objektiivisia oireita. Oireet luokiteltiin subjektiivisiksi ja objektiivisiksi sekä välittömiksi että viivästyneiksi. Saatavilla oli tietoa kohtalaiselle määrälle potilaita, joille oli tehty altistus maapähkinälle (n = 135), maidolle (n = 93), kananmunalle (n = 53), hasselpähkinälle (n = 28) tai cashew-pähkinälle (n = 31). Potilaiden iän vaihteluväli oli 0,5–18 vuotta. Maidolle altistettujen mediaani-ikä oli 2,4 vuotta.

Proteiinin määrä, jolla 5 % allergisista sai reaktion, oli maapähkinälle 1,6 mg (95 % luottamusväli 0,7–3,6), maidolle 1,1 mg (0,3–3,8), kananmunalle 1,5 mg (0,3–7,7), cashew-pähkinälle 7,4 mg (1,9–28,7) ja hasselpähkinälle 0,29 mg (0,0–4,6). Proteiinimäärä, jolla 1 % sai allergisen reaktion, oli maapähkinälle 0,2 mg (0,04–0,5), maidolle 0,05 mg (0,01–0,3), kananmunalle 0,07 mg (0,01–0,8), cashew-pähkinälle 1,3 mg (0,2–9,6) ja hasselpähkinälle 0,01 mg (0,0–0,6)

Tutkijat totesivat tulosten vastaavan aiempia esitettyjä annoksia. Luotujen todennäköisyyskäyrien perusteella voidaan ohjeistaa elintarvikkeiden tuoteselosteiden varoituksia allergeeneista.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkimuksessa saadut arvot vastaavat monia pienemmissä tutkimuksissa nähtyjä proteiinimääriä ja ovat linjassa myös suomalaisen altistusaineiston kanssa «Sorva R, Mäkinen-Kiljunen S, Juntunen-Backman K. B...»2.

Tutkimuksen «Rolinck-Werninghaus C, Niggemann B, Grabenhenrich ...»3 tavoitteena oli arvioida oireita aiheuttavan allergeenin määrän, IgE-tasojen ja oireiden vaikeusasteen yhteyttä toisiinsa altistuskokeessa. Mukana oli potilaita (n=869, yhteensä 1 671 altistusta), joille altistus tehtiin maidolle (altistuksia 633), kananmunalle (altistuksia 456), vehnälle (altistuksia 265) ja soijalle (altistuksia 317). Potilaiden iän vaihteluväli oli 0,1–16,2 vuotta. Maidolle altistettujen mediaani-ikä oli 1,0 vuotta (vaihteluväli 0,2–16,2). Altistus toteutettiin nousevin annoksin (esim. maito 3 mg:sta 3,3 g:aan proteiinia). Oireiden vaikeusaste luokiteltiin 5 luokkaan. Positiivisten altistusten määrä vaihteli allergeenin mukaan (16–69 %).

Oireita havaittiin kaikille allergeeneille kaikilla allergeenimäärillä. Maidolla ja kananmunalla objektiivinen kliininen reaktio havaittiin ensimmäisellä altistusannoksella (3 ja 5 mg) 10 % ja 9 %:lla. Yli 70 %:lle oireita aiheuttava allergeenimäärä maidon osalta oli 100 mg tai enemmän. Kohonneet allegeenispesifit IgE-tasot olivat yhteydessä positiiviseen altistuskokeeseen.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Noin 70 prosentille oli tehty kaksoissokkoaltistus.

Tutkimuksen «Dambacher WM, de Kort EH, Blom WM ym. Double-blind...»4 ensisijaisena tavoitteena oli selvittää voidaanko sillä, että lehmänmaitoallergian diagnosoinnissa käytetään kaksoissokkoutettua altistuskoketta, estää turhia välttämisdiettejä ja toissijaisesti määrittää pienin akuutin allergisen reaktion aiheuttava lehmänmaitoproteiinin määrä kaksoissokkoaltistuksessa.

Mukaan otettiin 10/2005 – 6/2009 kaikki lapset, jotka lähetettiin lehmänmaitoepäilyn vuoksi kyseiseen alueellisen sairaalaan. Sisäänottokriteerit täytti 124 lasta, joista 41 % oli tyttöjä, iän mediaani 7,5 kuukautta (vaihteluväli 2,5–134 kuukautta). Analyysissä oli mukana 116 lasta. Lumevalmisteena käytettiin lapsen omaa kaupallista imeväisten erityisvalmistetta, jolla hän oli oireeton. Lehmänmaitovalmiste sisälsi 1,8 grammaa lehmänmaitoproteiinia 100 ml:aa kohden. Kun määritettiin pienintä akuutin allergisen reaktion aiheuttavaa lehmänmaitoproteiinin määrää (minimal eliciting dose, MED), mukaan otettiin 2 tunnin sisällä altistuksesta ilmenneet oireet.

Maitoallergian diagnoosi varmistui 38 lapsella. Lapsista 3 sai reaktion 18 milligrammalla, kun 71 % (n=27) sai oireita yli 1 000 mg:n annoksella. 17 lasta 76:sta, joilla kaksoissokkokoe jäi negatiiviseksi, reagoi lumeelle. Yksi näistä reaktioista oli akuutti (oksentaminen). Vuoden seurannassa (n=74) 60 lapselle lehmänmaito palautettiin onnistuneesti ruokavalioon. 9 lapsella oireet palasivat lehmänmaidon palauttamisen jälkeen ja hävisivät lehmänmaidon poistamisen jälkeen. Pienimmillä altistusannoksilla esiintyi vain yksittäisiä akuutteja reaktioita.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Blom WM, Vlieg-Boerstra BJ, Kruizinga AG ym. Threshold dose distributions for 5 major allergenic foods in children. J Allergy Clin Immunol 2013;131:172-9 «PMID: 23199599»PubMed
  2. Sorva R, Mäkinen-Kiljunen S, Juntunen-Backman K. Beta-lactoglobulin secretion in human milk varies widely after cow's milk ingestion in mothers of infants with cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 1994;93:787-92 «PMID: 8163788»PubMed
  3. Rolinck-Werninghaus C, Niggemann B, Grabenhenrich L ym. Outcome of oral food challenges in children in relation to symptom-eliciting allergen dose and allergen-specific IgE. Allergy 2012;67:951-7 «PMID: 22583105»PubMed
  4. Dambacher WM, de Kort EH, Blom WM ym. Double-blind placebo-controlled food challenges in children with alleged cow's milk allergy: prevention of unnecessary elimination diets and determination of eliciting doses. Nutr J 2013;12:22 «PMID: 23394146»PubMed