Takaisin Tulosta

Alkoholinkäytön riskirajat

Lisätietoa aiheesta
Kari Poikolainen
10.3.2010
  • Alkoholin terveyshaittojen vähentämiseksi suositellaan raittiutta tai alkoholinkäytön vähentämistä tasolle, josta ei ole keskimäärin haittaa.
    • Tasoa kutsutaan riskirajaksi.
    • Riskirajat ovat summittaisia ohjeita, eivät ehdottomia.
    • Miesten alkoholinkäytön riskiraja näyttäisi olevan keskimäärin noin 40 g/vrk ja naisten keskimäärin noin 20 g/vrk.
    • Ravintola-annoksiksi muutettuna nämä määrät ovat noin 3 ja 1.5 lasillista.
    • Yksi ravintola annos sisältää 11–14 g alkoholia.
    • Neuvonnassa on hyvä ottaa huomioon potilaan yksilölliset ominaisuudet ja harkita, vaikuttavatko potilaan perinnöllisyys ja muut riskitekijät vaaraan sairastua alkoholiehtoisiin sairauksiin.
  • Alkoholinkäyttö lisää vaaraa sairastua seuraaviin tauteihin:
    • maksakirroosi
    • ylempien hengitysteiden ja ruuansulatuskanavan syöpä
    • maksasyöpä
    • paksunsuolen ja peräsuolen syöpä
    • rintasyöpä
    • itsenäinen verenpainetauti
    • aivoverenvuoto
    • krooninen haimatulehdus ja
    • tapaturmat.
    • Vaara on sitä suurempi, mitä runsaampaa on alkoholinkäyttö.
  • Kohtuullinen alkoholinkäyttö voi mahdollisesti vähentää vaaraa sairastua
    • sepelvaltimotautiin
    • sappikivitautiin,
    • myös aikuistyypin diabetekseen ja dementiaan.
  • Liikennetapaturman vaara on sitä suurempi, mitä korkeampi on veren alkoholipitoisuus.
  • Humaltuminen heikentää aivojen toimintaa ja lisää siten vammautumisvaaraa. Alkoholinkäytön yhteydessä voi sattua
    • tapaturmaisia kaatumisia
    • palovammoja ja tulipalokuolemia
    • hukkumisia
    • työtapaturmia
    • itsemurhia
    • lapsen pahoinpitelyjä
    • muita tahallisesti aiheutettuja vammoja
    • tappoja ja murhia.
  • Runsas raskauden aikainen alkoholinkäyttö lisää sikiön kasvun hidastumista ja poikkeavuuksia ja ennenaikaisuutta. Lapsi painaa syntyessään tavallista vähemmän.
    • Alkoholinkäyttö raskauden aikana, erityisesti humalajuominen, lisää fetaalialkoholisyndrooman ja spontaanin keskenmenon vaaraa.
    • Se lisää myös lapsen kognitiivisten toimintojen heikkenemisen vaaraa.
      • Kognitiivisten toimintojen huononemisen osalta kiistatonta haitallisen alkoholinkäytön riskirajaa ei tunneta.
  • Odottavan äidin täysraittius on myös sikiön terveyden kannalta ainoa varmasti turvallinen valinta.
  • Täysraittius on turvallisin vaihtoehto tilanteissa, joissa vaaditaan tarkkuutta ja taitavuutta, kuten esimerkiksi autoa ajaessa tai muita kulkuneuvoja tai koneita käytettäessä.
  • Alkoholin kulutuksen riskirajat ovat tutkimuksiin perustuva arvaus.
    • Vuoteen 1998 asti julkaistut tutkimukset huomioiva meta-analyysi osoitti, että alkoholinkäyttö lisää merkitsevästi vaaraa sairastua eräisiin tauteihin jo kulutustasolla 25 g alkoholia/vrk.
  • Yhdessä satunnaistetussa tutkimuksessa havaittiin verenpaineen nousevan keskimäärin kulutustasolla 25 g alkoholia/vrk «Puddey IB, Beilin LJ, Vandongen R ym. Evidence for...»2.
  • Aiempi meta-analyysi sisälsi toukokuuhun 1994 mennessä Medline-tietokantaan viedyt englanninkieliset tutkimukset.
    • Tutkimusaineistoista 14 oli vakioitu iän suhteen, neljä tupakoinnin suhteen ja 10 oli vakioimattomia.
    • Keskimäärin päivittäin 40 g/vrk tai enemmän nauttivilla miehillä ja 20 g/vrk tai enemmän nauttivilla naisilla kokonaiskuolleisuus oli merkitsevästi suurempi kuin raittiilla henkilöillä «English DR, Holman CDJ, Milne E ym. The quantifica...»3.
    • Alkoholiongelmista kärsineet, kohtuujuomiseen pyrkivät henkilöt raportoivat koettuja terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja merkitsevästi enemmän, jos keskimääräinen kulutus ylitti 40 g/vrk miehillä tai 20 g/vrk naisilla kuin jos se oli näitä rajoja vähäisempi «Sanchez-Craig M, Wilkinson DA, Davila R. Empirical...»4.
    • Miesten ja naisten väliset erot riskirajoissa johtuvat paljolti keskimääräisistä painon ja vesitilavuuden eroista.
  • Tulkittaessa epidemiologisten tutkimusten antamaa tietoa annos vastesuhteista on huomioitava kolme asiaa:
    1. Monien alkoholinkäyttöön liittyvien tautien osalta ei voida osoittaa selvää kynnysarvoa. Vaara saattaa kasvaa jatkuvasti.
    2. Arviot riskirajoista ovat epätarkkoja, koska raportoidut alkoholimäärät ovat yleensä todellista pienempiä. Raportoitu alkoholimäärä on ollut eri tutkimuksissa 29–83 % todellisesta «Polich JM. Epidemiology of alcohol abuse in milita...»5, «Simpura J (toim). Finnish drinking habits: results...»6. Tässä ehdotetut riskirajat eivät huomioi mahdollista aliarviointia, joten ne ovat konservatiivisia.
    3. Riskirajat kuten rattijuoppouden promillerajakin ovat kuin liikenteen nopeusrajoitukset: ohjearvoja, jotka muistuttavat turvallisuudesta takaamatta sitä.
  • Ks. viitteet «Corrao G, Bagnardi V, Zambon A ym. Exploring the d...»1, «Puddey IB, Beilin LJ, Vandongen R ym. Evidence for...»2, «English DR, Holman CDJ, Milne E ym. The quantifica...»3, «Sanchez-Craig M, Wilkinson DA, Davila R. Empirical...»4, «Polich JM. Epidemiology of alcohol abuse in milita...»5, «Simpura J (toim). Finnish drinking habits: results...»6, «Corrao G, Rubbiati L, Bagnardi V ym. Alcohol and c...»7.

Kirjallisuutta

  1. Corrao G, Bagnardi V, Zambon A ym. Exploring the dose-response relationship between alcohol consumption and the risk of several alcohol-related conditions: a meta-analysis. Addiction 1999;94:1551-73 «PMID: 10790907»PubMed
  2. Puddey IB, Beilin LJ, Vandongen R ym. Evidence for a direct effect of alcohol consumption on blood pressure in normotensive men. A randomized controlled trial. Hypertension 1985;7:707-13 «PMID: 3897044»PubMed
  3. English DR, Holman CDJ, Milne E ym. The quantification of drug caused morbidity and mortality in Australia, 1995 edition. Commonwealth Department of Human Services and Health, Canberra, 1995
  4. Sanchez-Craig M, Wilkinson DA, Davila R. Empirically based guidelines for moderate drinking: 1-year results from three studies with problem drinkers. Am J Public Health 1995;85:823-8 «PMID: 7762717»PubMed
  5. Polich JM. Epidemiology of alcohol abuse in military and civilian populations. Am J Public Health 1981;71:1125-32 «PMID: 7270760»PubMed
  6. Simpura J (toim). Finnish drinking habits: results from interview surveys held in 1968, 1976 and 1984. Helsinki: Finnish Foundation for Alcohol Studies, vol. 35, 1987
  7. Corrao G, Rubbiati L, Bagnardi V ym. Alcohol and coronary heart disease: a meta-analysis. Addiction 2000;95:1505-23 «PMID: 11070527»PubMed