Takaisin Tulosta

Esitutkinta, syyteharkinta ja oikeudenkäynti

Lisätietoa aiheesta
Käypä hoito -työryhmä Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkiminen
16.4.2013
  • Yleensä poliisin suorittama esitutkinta käynnistyy rikosilmoituksen tekemisen jälkeen.
    • Useimmiten ilmoituksen tekevät sosiaaliviranomaiset, kun epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on tullut viranomaisten tietoon.
    • Ilmoituksen voi tehdä myös uhri itse, hänen huoltajansa tai joku sivullinen.
  • Edellytyksenä esitutkinnan aloittamiselle on syy epäillä lapsen joutuneen rikoksen uhriksi. Varmuutta rikoksen tapahtumisesta rikosilmoituksen tekeminen ei edellytä, mutta epäilyyn on oltava hyvin perustellut syyt.
  • Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on virallisen syytteen alainen rikos, eikä esitutkinnan toimittaminen edellytä rikoksen uhrin suostumusta.
  • Esitutkinnan tarkoituksena on rikoksen selvittäminen ja oikeudenkäynnin valmistelu.
    • Sekä esitutkinnan että oikeudenkäynnin lähtökohtana on syyttömyysolettama. Tämä tarkoittaa oletusta siitä, että rikosta ei ole tapahtunut.
  • Esitutkinnan yhteydessä pyritään keräämään kaikki todisteluaineisto, jonka avulla selvitetään mahdollisimman tarkasti muun muassa rikoksen tekoaika, -paikka ja -tapa ja olosuhteet.
  • Varsinaisen esitutkinnan aikana kuulustellaan yleensä lapsen vanhempia, lasta ja todistajia.
    • Muilla kuin syylliseksi epäillyllä on velvollisuus pysyä totuudessa.
    • Todistajana kuulustellulla on velvollisuus vastata esitettyihin kysymyksiin.
    • Rikoksen uhrilla on oikeus olla myös vastaamatta hänelle esitettyihin kysymyksiin.
  • Esitutkinta-aineisto kootaan esitutkintapöytäkirjaan.
  • Esitutkinta päättyy, kun poliisi toimittaa materiaalin syyttäjälle.
  • Syyttäjän tulee esitutkinta-aineiston perusteella päättää, nostetaanko asiassa syyte vai päättyykö juttu syyttämättä jättämiseen.
    • Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tapauksissa näytön riittävyys on keskeinen ongelma. Mikäli syyllisyyden tueksi on todennäköisiä syitä, syyttäjällä on syytepakko.
  • Mikäli syyttäjä nostaa asiassa syytteen, juttu käsitellään ensimmäisessä vaiheessa käräjäoikeudessa.
    • Siellä kaikki näyttö esitetään suullisesti pääkäsittelyn yhteydessä. Yleensä tämä edellyttää, että myös rikoksen uhria kuullaan henkilökohtaisesti oikeudessa. Lasten kohdalla voidaan käyttää harkintaa, eikä pienen tai ala-asteikäisen lapsen kuulustelu oikeudessa ole suotavaa. Lapsen tutkimushaastattelu on videoituna sekä syyttäjän että puolustuksen nähtävissä. Jos lapselta halutaan vielä kysyä jotain, on olemassa erilaisia käytäntöjä. Kysyjä esittää kysymyksensä tuomarin harkittavaksi, joka pyytää poliisia haastattelemaan lasta tai sitten haastattelun tekee tutkimushaastattelun tehnyt psykiatrinen työntekijä yhdessä poliisin kanssa. Myös tämä haastattelu videoidaan. Lapselle esitettyjen lisäkysymysten tulee olla asiallisia.
    • Lopullisen päätöksen asian käsittelystä tekee oikeuden puheenjohtaja.
    • Langettava päätös edellyttää täyttä näyttöä.