Takaisin Tulosta

Stressinhallintaohjelmaan (Critical incident stress management, CISM) sisältyviä asioita

Lisätietoa aiheesta
Matti Ponteva
22.10.2014
  • Jo 1990-luvulta alkaen on katsottu, että laajamittaisen onnettomuuden jälkeen yksittäiset toimet stressin vaikutusten vähentämiseksi eivät ole riittäviä, vaan niiden tulee perustua riittävään etukäteissuunnitteluun ja toimintaohjelmaan.
  • Alun perin auttajaorganisaatioista lähtenyttä ajatusta sovelletaan nykyisin muissakin virallisissa organisaatioissa – puolustusvoimissa erityisesti Yhdysvalloissa – samoin kuin teollisuuden ja liike-elämän piirissä. Näillä voi olla käytössään hyvin kehitettyjä ja eri toimijoiden tarpeiden mukaan eriytettyjä CISM:n koulutusohjelmia.
  • Stressinhallintaohjelmat eivät ole lääketieteellistä hoitoa eivätkä terapiaa, mutta niillä on käytännössä merkitystä erityisesti stressihäiriöiden sekundäärisen ehkäisyn kannalta. Siten ne kuuluvat mielenterveyslaissa tarkoitetun mielenterveystyön piiriin. Vain ohjelmien eräitä osioita on mahdollista rajoitetusti tutkia näyttöön perustuvan lääketieteen keinoin; niiden vaikuttavuuden arviointi tapahtuu yleensä yhteiskuntatieteellisin menetelmin.
  • Seuraavassa on esitetty sovelletusti useiden lähteiden pohjalta CISM:n piiriin sisällytettäväksi mahdollisia asioita aikajärjestyksessä:
    • stressinhallintasuunnitelman laatiminen (erityisorganisaatiot)
    • valmistautuminen etukäteen: koulutus, itseopiskelu, harjoittelu
    • perehtyminen tilanteeseen, ohjeistus (briefing)
    • työnjohdolliset toimet tilanteen aikana
    • purkukeskustelu (defusing) toiminnan tauolla tai sen päätyttyä, saman vuorokauden aikana
    • voimakkaista stressioireista kärsivien tukeminen ja tarvittaessa hoitoonohjaus
    • tiedotustoiminnan järjestäminen oman vastuualueen osalta
    • psykologinen demobilisointi pelastustoiminnan päätyttyä
    • kertaluonteinen psykologinen jälkipuinti (critical incident psychological stress debriefing) 1–6 vuorokautta stressitapahtuman jälkeen
    • muut jälkipuintimuodot (esimerkiksi tekninen tai jonkin toimintavaiheen analysoiva) tarvittaessa
    • psykososiaalisen tuen käynnistäminen ja tukeminen sekä vakavalle stressille altistuneen että lähiympäristön osalta tarpeen mukaan
    • ohjatun vertaistuen järjestäminen
    • rituaaliset tukitoimet
    • eri alojen erityisasiantuntijoiden konsultaatiot
    • primääreille ja sekundäärisille uhreille erikseen järjestettävät myöhemmät ryhmäkohtaiset tukitoimet (esimerkiksi erityiset tiedotus- ja kyselytilaisuudet, jälki-debriefingit, posttraumainternaatti)

Kirjallisuutta

  1. Everly GS Jr, Mitchell JT. Critical Incident Stress Management (Cism): A New Era and Standard of Care in Crisis Intervention (Innovations in Disaster and Trauma Psychology, V. 2) Elliot City: Chevron, 1997
  2. Nurmi L. Kriisi, pelko, pakokauhu. Helsinki: Edita, 2006
  3. Ponteva M. Psykososiaalinen tuki. Kirjassa: Castrén M, Ekman S, Martikainen M, Sahi T, Söder J (toim.) Suuronnettomuusopas. Helsinki: Duodecim, 2006:123-34
  4. CISM International. www.criticalincidentstress.com «http://www.criticalincidentstress.com/»1