Takaisin Tulosta

Traumaperäisten oireiden seulonta ja traumaperäisen stressihäiriön diagnoosi lapsilla ja nuorilla

Lisätietoa aiheesta
Raija-Leena Punamäki
28.10.2014
  • Trauman jälkeisen traumaperäisten oireiden seulonnalla saatetaan voida tunnistaa lapset ja nuoret, jotka kärsivät akuutista stressihäiriöstä tai ovat vaarassa kehittää traumaperäisen stressihäiriön, PTSD:n. Mittareiden on oltava ikään sopivia. Tiedon lähteenä ovat lapset itse ja heidän vanhempansa.
  • Katsaus «Post-traumatic stress disorder (PTSD). The managem...»1 perustuu NICE:n (2005) suosituskirjallisuuteen ja yhteen alkuperäis- ja yhteenvetoartikkeliin traumanjälkeisestä selonnasta (Medline ja PsychINFO). Lisäksi kolmessa lasten traumaperäistä stressihäiriötä käsittelevässä katsausartikkelissa analysoidaan PTSD-diagnoosia.
    • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
    • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
  • Suomessa ei ole käytössä standardisoitua ja validiksi osoitettua seulontamittaria lapsille ja nuorille. Tutkimuksissa ja seulonnassa on käytetty suomenkielistä CRIES-13 mittaria (Children’s Revised Event Impact Scale «Perrin S, Meiser-Stedman R, Smith P. The Children'...»2, Weiss, & Marmar «Weiss DS, Marmar CR. The Impact of Event Scale-Rev...»3, jolla on kansainvälisesti osoitettu olevan riittävä ennustearvo ja reliabiliteetti.
    • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
    • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
  • NICE-suosituksen (2005) «Post-traumatic stress disorder (PTSD). The managem...»1 mukaan kuukauden sisällä trauman tapahtumasta altistuneiden lasten ja nuorten traumaperäisten oireiden taso tulisi seuloa riskiryhmien tunnistamiseksi.
  • Hollantilaisen IMPACT (2008) suosituksen «Multidisciplinary Guideline for early psychosocial...»4 (Internet-linkki «http://www.impact-kenniscentrum.nl»1) mukaan ei ole syytä universaalisti seuloa lasten traumaperäisiä stressioireita. Tulee ottaa huomioon että nuoret (alle 8-vuotiaat) lapset ilmaisevat traumaperäisten stressioireiden lisäksi univaikeuksia, keskittymisvaikeuksia ja mahdollisia kehityksellisiä taantumia. Nuorilla puolestaan saattaa ilmetä impulsiivista ja riskikäyttäytymistä. Lasta itseään tulee kuulla traumaperäisten stressioireiden kartoituksessa vanhemman lisäksi.
    • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
    • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
  • Chemtob ym. (2002) tutkimuksessa «Chemtob CM, Nakashima JP, Hamada RS. Psychosocial ...»5 seulonta kohdistui 4 258 amerikkalaiseen koululaiseen, jotka olivat altistuneet luonnonkatastrofille (hirmumyrskylle) noin kaksi vuotta aiemmin. Mittarina käytettiin paikallista 24:n osion PTSD-mittaria (The Kauwa (kauai) Reaction Inventory). Tutkimus osoitti varhaisen seulonnan erottelevan tehokkaasti lapset, joilla on akuutti stressihäiriö (ASD) ja korkea riskitaso. Aikuisten (opettajat) observaatiot lasten oireilusta eivät olleet riittävän tarkkoja. Tutkimusasetelma oli suunniteltu psykososiaalisen intervention vaikuttavuuden tutkimiseen koulussa toteutettuna.
    • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
    • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
  • Yhteenvetoartikkelissa «Strand VC, Sarmiento TL, Pasquale LE. Assessment a...»6 analysoidaan 35 mittaria, jotka kohdistuivat sekä lasten traumakokemuksen historiaan että traumaperäisiin oireisiin tai jompaankumpaan näistä, traumaperäisiin ja dissosiaatio-oireisiin sekä psykopatologiseen oireiluun (depressiivisyys ja aggressiivisuus). Suositellaan ikä- ja trauma-spesifien mittareiden käyttöä.
    • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
    • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
  • Kommentti: Lasten traumaperäisten oireiden seulontaa ensimmäisen trauman jälkeisen kuukauden aikana koskeva tutkimus on erittäin vähäistä, ja suositukset ovat ristiriitaisia. Ei ole myöskään tietoa mittauksen ajoituksen merkityksestä. Aikuisten kohdalla trauman jälkeistä välitöntä (1 kuukauden) mittausta on arvosteltu eettisistä ja tutkimuksellisista syistä. Oirekysely herättää huolta vastaajissa ja oireet yleensä laskevat, joten aikaisen mittauksen ennuste on kyseenalainen. Lasten varhaisten traumaperäisten oireiden kartoitusta vaikeuttavat lisäksi aikuisten huoli mittausten tarpeellisuudesta ja vaikutuksista.

Kirjallisuutta

  1. Post-traumatic stress disorder (PTSD). The management of PTSD in adults and children in primary and secondary care. Lontoo: National Institute for Clinical Excellence, Clinical Guideline 26, 2005
  2. Perrin S, Meiser-Stedman R, Smith P. The Children's Revised Impact of Event Scale (CRIES). Validity as a Screening Instrument for PTSD. Behav Cognitive Psychother 2005;33:487-98
  3. Weiss DS, Marmar CR. The Impact of Event Scale-Revised. Kirjassa Wilson JP, Keane TM (toim.) Assessing Psychological Trauma and PTSD: A Practitioner’s Handbook. New York: Guilford Press 1997, s. 399-411
  4. Multidisciplinary Guideline for early psychosocial interventions after disasters, terrorism and other shocking events. Amsterdam: Impact, Dutch knowledge & advice centre for post-disaster psychosocial care, 2007. www.impact-kenniscentrum.nl «http://www.impact-kenniscentrum.nl/nl»2
  5. Chemtob CM, Nakashima JP, Hamada RS. Psychosocial intervention for postdisaster trauma symptoms in elementary school children: a controlled community field study. Arch Pediatr Adolesc Med 2002;156:211-6 «PMID: 11876663»PubMed
  6. Strand VC, Sarmiento TL, Pasquale LE. Assessment and screening tools for trauma in children and adolescents: a review. Trauma Violence Abuse 2005;6:55-78 «PMID: 15574673»PubMed