Lasten päänsärkyjen epidemiologiaa
Lisätietoa aiheesta
Mikael Raisio
9.9.2015
- Päänsärkyjen esiintyvyys lisääntyy iän myötä, tytöillä murrosiästä lähtien enemmän
kuin pojilla.
- Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa «Abu-Arafeh I, Razak S, Sivaraman B ym. Prevalence ...»9etsittiin lasten ja nuorten (< 20 vuotta) päänsäryn ja migreenin esiintyvyystutkimuksia
vuosilta 1990–2007. Arvioitu elinaikainen päänsäryn esiintyvyys oli 58,4 %
(95 % luottamusväli 58,1–58,8). Tytöillä päänsärky oli poikia yleisempää (OR
1,53, 95 % luottamusväli 1,48–1,6). Migreenin elinaikainen esiintyvyys tytöillä
oli 9,7 % (95 % luottamusväli 9,4–9,9) ja pojilla 6,0 % (95 % luottamusväli
5,8–6,2), 3,7 % ero oli tilastollisesti merkitsevä (95 % luottamusväli 3,4–3,9,
p < 0,001). 15 vuotta nuoremmilla tytöillä migreeniä esiintyi 7,0 %:lla (95 % luottamusväli
6,7–7,4), joka oli merkitsevästi alhaisempi kuin kaikilla alle 20-vuotiailla
tytöillä. Ero 2,7 % (95 % luottamusväli 2,5–2,9). Vastaavasti ≤ 14-vuotiailla
pojilla migreenin esiintyvyys oli 4,7 %, ero < 20-vuotiaisiin poikiin 2,3 % (p < 0,01).
- Suomalaista 1-vuotiaiden ikäkohorttia seurattiin neuvolakäynnein ja kirjekyselyin
«Sillanpää M, Piekkala P, Kero P. Prevalence of hea...»1. Ikäkohortin 5 356 lapsesta 4 405 (82,2 %) saavutettiin 5-vuotiaana kirjekyselyllä.
Tällöin vanhemmat raportoivat, että 19,5 %:lla lapsista oli ollut elämänsä aikana
päänsärkyä, 0,7 %:lla hyvin usein tai melko usein.
- Tampereella ja Turussa toteutettiin kaikkien koulunsa aloittavien keskuudessa vuonna
1974 tutkimus, jossa kyselylomakkeella kysyttiin päänsärkyjen ja migreenin esiintymistä
«Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine...»2. Lasten vanhemmat täyttivät kyselylomakkeen kouluuntuloterveystarkastuksen yhteydessä.
Tutkimukseen osallistui 4 235/4 825 koulunsa aloittavista. Päänsärky määriteltiin
toimintaa häiritseväksi kivuksi pään alueella, ja migreeni määritettiin Vahlquistin
kriteerien (1955) mukaisesti (kaksi neljästä: aura, oksentelu tai pahoinvointi, toispuolinen
kipu ja sukuanamneesi).
- Seurantatutkimus tehtiin 1981, jolloin lapset olivat 14-vuotiaita «Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine...»2. Tuolloin saavutettiin 2 921 lasta, jotka olivat osallistuneet myös tutkimuksen aikaisempaan
vaiheeseen. Tällöin lapset itse vastasivat koulutunnilla kyselylomakkeen kysymyksiin,
jotka oli muotoiltu samalla tavalla kuin vuonna 1974 käytetyssä kyselyssä.
- Vuonna 1974 iältään 7-vuotiaista lapsista 37 %:lla oli ollut päänsärkyä, 14,4 %:lla
viimeisen kuuden kuukauden aikana, 4,7 %:lla päänsärkyä oli vähintään kerran kuukaudessa
ja 2,7 %:lla oli ollut migreenityyppistä päänsärkyä. Samassa populaatiossa 14-vuotiaana
päänsärkyä oli ollut 69 %:lla, toistuvaa (vähintään kerran kuukaudessa) 28 %:lla ja
migreeniä 10,6 %:lla (pojilla 6,4 %:lla ja tytöillä 14,8 %:lla).
- Vuonna 1992 toteutettiin Turussa koulunsa aloittavien keskuudessa täsmälleen samanlainen
tutkimus kuin vuonna 1974 samalla kyselylomakkeella ja samanlaisella tutkimusasetelmalla
«Sillanpää M, Anttila P. Increasing prevalence of h...»3. Myös tässä tutkimuksessa käytettiin migreenin määritelmänä Vahlquistin kriteereitä
(1955). Vuonna 1992 tutkimukseen osallistui 1 436 niistä 1 533 lapsesta, jotka aloittivat
Turussa koulunsa syksyllä 1992. Vuonna 1992 oli päänsärkyä ollut viimeisen kuuden
kuukauden aikana 51,5 %:lla ja migreenipäänsärkyä 5,7 %:lla (6,3 % pojista ja 5,0 %
tytöistä).
- Ruotsalaisessa tutkimuksessa valittiin Göteborgin kaupungista satunnaisesti 8 koulua
21:ltä eri alueelta, ja koulujen oppilaille lähetettiin kyselylomake «Carlsson J. Prevalence of headache in schoolchildr...»4. Lapset olivat iältään 7–16-vuotiaita. Kyselylomakkeessa kysyttiin päänsäryn
esiintymistä ja sen esiintymistiheyttä. Vastausprosentti oli 88 % 1 297 lapsesta,
jolle kysely lähetettiin. Lapset jaoteltiin koululuokkien ja siten myös iän mukaan
(1.–3. luokka = ala-aste, 4.–6. = keskiaste, 7.–9. = yläaste).
Ala-asteen tytöistä 19,6 % ja pojista 18,1 %:lla oli ollut päänsärkyä vähintään kerran
kuukaudessa, keskiasteella 24,5 %:lla tytöistä ja 26,3 %:lla pojista ja yläasteella
44,3 %:lla tytöistä ja 25,5 %:lla pojista oli ollut päänsärkyä vähintään kerran kuussa.
- 2 165:lle satunnaisesti valitulle 5–15-vuotiaalle lapselle lähetettiin Aberdeenissa
Skotlannissa kyselylomake, jossa kysyttiin päänsärkyjen ja voimakkaiden päänsärkyjen
esiintyvyyttä «Abu-Arefeh I, Russell G. Prevalence of headache an...»5. Ne lapset, joilla oli ollut vähintään kaksi normaalin toiminnan keskeyttävää päänsärkyä
vuodessa, kutsuttiin vanhempineen haastatteluun, jonka pohjalta tehtiin migreenidiagnoosi
IHS-kriteereiden mukaisesti. 81 % kyselylomakkeen saaneista vastasi kyselyyn. Migreenin
esiintyvyys kasvoi iän myötä ollen 6–7-vuotiailla pojilla 4 % ja tytöillä 5 %,
9–10-vuotiailla pojilla 7,5 % ja tytöillä 7,5 % ja 13–14-vuotiailla
pojilla 8 % ja tytöillä 22 %.
- Vuonna 1998 lähetettiin kaikille Turun kaupungin kuudesluokkalaisille lapsille koulun
kautta kyselylomake, jossa kysyttiin päänsäryistä, niiden luonteesta ja esiintyvyydestä.
81 % lapsista palautti kirjekyselylomakkeen (1 135 lasta). Tässä noin 12-vuotiaiden
lasten joukossa migreeniä oli 14 %:lla ja episodista jännityspäänsärkyä 12 %:lla
«Anttila P, Metsähonkala L, Aromaa M ym. Determinan...»6.
- 1997 tehdyssä tutkimuksessa lähetettiin 1 850:lle iältään 7–15-vuotiaalle peruskoululaiselle
etukäteistestattu kirjekysely. Oppilaat kuuluivat satunnaisesti valittuihin peruskoululuokkiin
(stratified cluster sample). 74,1 % kirjekyselylomakkeista palautettiin. Migreenin
yhden vuoden prevalenssi oli 11 %, ja jännityspäänsäryn yhden vuoden prevalenssi oli
9,8 %. Molempien primaarien päänsärkyjen esiintyvyys kasvoi vanhemmissa ikäryhmissä.
13–15-vuotiailla tytöillä tensiopäänsäryn prevalenssi oli merkittävästi suurempi
kuin pojilla. Tätä nuoremmilla sukupuolien välillä ei ollut merkittäviä eroja tensiopäänsäryn
tai migreenin esiintyvyydessä. 2,8 % lapsista raportoi kärsineensä päänsäryistä vähintään
15:tenä päivänä kuukaudesta. 0.1 % lapsista täytti kroonisen päivittäisen tensiopäänsäryn
kriteerit «Laurell K, Larsson B, Eeg-Olofsson O. Prevalence o...»7.
- Talven 2003–2004 aikana lähetettiin 8 800:lle satunnaistetusti valitulle Ala-Saksin
alueella asuvan 7–14-vuotiaan lapsen perheelle kirjekysely lapsen päänsäryistä
ja muusta terveydentilasta. 63,5 % perheistä vastasi kyselyyn. Viimeisen kuuden kuukauden
aikana päänsärkyjä oli ollut 38,6 % 7–8-vuotiaista ja 63,4 % 13–14-vuotiaista.
Vähintään viikoittaisia päänsärkyjä oli ollut 2,6 % 7–8-vuotiaista ja 9,8 %
13–14-vuotiaista. Yli 11-vuotiailla tytöillä esiintyi merkittävästi enemmän
kuukausittaisia tai viikoittaisia päänsärkyjä kuin vastaavan ikäisillä pojilla. Migreeni
diagnosoitiin 5,4 % lapsista ICHD I -kriteereiden ja 7,5 % ICHD II -kriteereiden perusteella.
Tensiopäänsärky diagnosoitiin 18,5 %:lla lapsista «Kröner-Herwig B, Heinrich M, Morris L. Headache in...»8.
- Päänsärkyjen esiintyvyys lisääntyy iän myötä, tytöillä murrosiästä lähtien enemmän
kuin pojilla.
- Suomalaista yhden vuoden ikäkohorttia seurattiin neuvolakäynnein ja kirjekyselyin
«Sillanpää M, Piekkala P, Kero P. Prevalence of hea...»1. Koko ikäkohortin alkuperäinen koko oli 5 356 lasta, ja näistä 4 405 (82,2 %) saavutettiin
5-vuotiaana kirjekyselyllä. Tällöin vanhemmat raportoivat, että 19,5 %:lla lapsista
oli ollut elämänsä aikana päänsärkyä, 0,7 %:lla hyvin usein tai melko usein.
- Tampereella ja Turussa toteutettiin kaikkien koulunsa aloittavien keskuudessa vuonna
1974 tutkimus, jossa kyselylomakkeella kysyttiin päänsärkyjen ja migreenin esiintymistä
«Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine...»2. Lasten vanhemmat täyttivät kyselylomakkeen kouluuntuloterveystarkastuksen yhteydessä.
Tutkimukseen osallistui 4 235/4 825 koulunsa aloittavista. Päänsärky määriteltiin
toimintaa häiritseväksi kivuksi pään alueella, ja migreeni määritettiin Vahlquistin
kriteerien (1955) mukaisesti (kaksi neljästä: aura, oksentelu tai pahoinvointi, toispuoleinen
kipu ja sukuanamneesi).
- Seurantatutkimus tehtiin 1981, jolloin lapset olivat 14-vuotiaita «Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine...»2. Tuolloin saavutettiin 2 921 lasta, jotka olivat osallistuneet myös tutkimuksen aikaisempaan
vaiheeseen. Tällöin lapset itse vastasivat koulutunnilla kyselylomakkeen kysymyksiin,
jotka oli muotoiltu samalla tavalla kuin vuonna 1974 käytetyssä kyselyssä.
- Vuonna 1974 iältään 7-vuotiaista lapsista 37 %:lla oli ollut päänsärkyä, 14,4 %:lla
viimeisen kuuden kuukauden aikana, 4,7 %:lla päänsärkyä oli vähintään kerran kuukaudessa
ja 2,7 %:lla oli ollut migreenityyppistä päänsärkyä. Samassa populaatiossa 14-vuotiaana
päänsärkyä oli ollut 69 %:lla, toistuvaa (vähintään kerran kuukaudessa) 28 %:lla ja
migreeniä 10,6 %:lla (pojilla 6,4 %:lla ja tytöillä 14,8 %:lla).
- Vuonna 1992 toteutettiin Turussa koulunsa aloittavien keskuudessa täsmälleen samanlainen
tutkimus kuin vuonna 1974 samalla kyselylomakkeella ja samanlaisella tutkimusasetelmalla
«Sillanpää M, Anttila P. Increasing prevalence of h...»3. Myös tässä tutkimuksessa käytettiin migreenin määritelmänä Vahlquistin kriteereitä
(1955). Vuonna 1992 tutkimukseen osallistui 1 436 niistä 1 533 lapsesta, jotka aloittivat
Turussa koulunsa syksyllä 1992. Vuonna 1992 oli päänsärkyä ollut viimeisen kuuden
kuukauden aikana 51,5 %:lla ja migreenipäänsärkyä 5,7 %:lla (6,3 % pojista ja 5,0 %
tytöistä).
- Ruotsalaisessa tutkimuksessa valittiin Göteborgin kaupungista satunnaisesti 8 koulua
21:ltä eri alueelta, ja koulujen oppilaille lähetettiin kyselylomake «Carlsson J. Prevalence of headache in schoolchildr...»4. Lapset olivat iältään 7–16-vuotiaita. Kyselylomakkeessa kysyttiin päänsäryn
esiintymistä ja sen esiintymistiheyttä. Vastausprosentti oli 88 % 1 297 lapsesta,
jolle kysely lähetettiin. Lapset jaoteltiin koululuokkien ja siten myös iän mukaan
(1.–3. luokka = ala-aste, 4.–6. = keskiaste, 7.–9. = yläaste).
Ala-asteen tytöistä 19,6 % ja pojista 18,1 %:lla oli ollut päänsärkyä vähintään kerran
kuukaudessa, keskiasteella 24,5 %:lla tytöistä ja 26,3 %:lla pojista ja yläasteella
44,3 %:lla tytöistä ja 25,5 %:lla pojista oli ollut päänsärkyä vähintään kerran kuussa.
- 2 165:lle satunnaisesti valitulle 5–15-vuotiaalle lapselle lähetettiin Aberdeenissa
Skotlannissa kyselylomake, jossa kysyttiin päänsärkyjen ja voimakkaiden päänsärkyjen
esiintyvyyttä «Abu-Arefeh I, Russell G. Prevalence of headache an...»5. Ne lapset, joilla oli ollut vähintään kaksi normaalin toiminnan keskeyttävää päänsärkyä
vuodessa, kutsuttiin vanhempineen haastatteluun, jonka pohjalta tehtiin migreenidiagnoosi
IHS-kriteereiden mukaisesti. 81 % kyselylomakkeen saaneista vastasi kyselyyn. Migreenin
esiintyvyys kasvoi iän myötä ollen 6–7-vuotiailla pojilla 4 % ja tytöillä 5 %,
9–10-vuotiailla pojilla 7,5 % ja tytöillä 7,5 % ja 13–14-vuotiailla
pojilla 8 % ja tytöillä 22 %.
- Vuonna 1998 lähetettiin kaikille Turun kaupungin kuudesluokkalaisille lapsille koulun
kautta kyselylomake, jossa kysyttiin päänsäryistä, niiden luonteesta ja esiintyvyydestä.
81 % lapsista palautti kirjekyselylomakkeen (1 135 lasta). Tässä noin 12-vuotiaiden
lasten joukossa migreeniä oli 14 %:lla ja episodista jännityspäänsärkyä 12 %:lla «Anttila P, Metsähonkala L, Aromaa M ym. Determinan...»6.
- 1997 tehdyssä tutkimuksessa lähetettiin 1 850:lle iältään 7–15-vuotiaalle peruskoululaiselle
etukäteistestattu kirjekysely. Oppilaat kuuluivat satunnaisesti valittuihin peruskoululuokkiin
(stratified cluster sample). 74,1 % kirjekyselylomakkeista palautettiin. Migreenin
yhden vuoden prevalenssi oli 11 %, ja jännityspäänsäryn yhden vuoden prevalenssi oli
9,8 %. Molempien primaarien päänsärkyjen esiintyvyys kasvoi vanhemmissa ikäryhmissä.
13–15-vuotiailla tytöillä tensiopäänsäryn prevalenssi oli merkittävästi suurempi
kuin pojilla. Tätä nuoremmilla sukupuolien välillä ei ollut merkittäviä eroja tensiopäänsäryn
tai migreenin esiintyvyydessä. 2,8 % lapsista raportoi kärsineensä päänsäryistä vähintään
15:tenä päivänä kuukaudesta. 0,1 % lapsista täytti kroonisen päivittäisen tensiopäänsäryn
kriteerit «Laurell K, Larsson B, Eeg-Olofsson O. Prevalence o...»7.
- Talven 2003–2004 aikana lähetettiin 8 800:lle satunnaistetusti valitulle Ala-Saksin
alueella asuvan 7–14-vuotiaan lapsen perheelle kirjekysely lapsen päänsäryistä
ja muusta terveydentilasta. 63,5 % perheistä vastasi kyselyyn. Viimeisen kuuden kuukauden
aikana päänsärkyjä oli ollut 38,6 % 7–8-vuotiaista ja 63,4 % 13–14-vuotiaista.
Vähintään viikottaisia päänsärkyjä oli ollut 2,6 % 7–8-vuotiaista ja 9,8 %
13–14-vuotiaista. Yli 11-vuotiailla tytöillä esiintyi merkittävästi enemmän
kuukausittaisia tai viikottaisia päänsärkyjä kuin vastaavan ikäisillä pojilla. Migreeni
diagnosoitiin 5,4 % lapsista ICHD I -kriteereiden ja 7,5 % ICHD II -kriteereiden perusteella.
Tensiopäänsärky diagnosoitiin 18,5 %:lla lapsista «Kröner-Herwig B, Heinrich M, Morris L. Headache in...»8.
Kirjallisuutta
- Sillanpää M, Piekkala P, Kero P. Prevalence of headache at preschool age in an unselected
child population. Cephalalgia 1991;11:239-42 «PMID: 1773439»PubMed
- Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine and other headaches during the
first seven school years. Headache 1983;23:15-9 «PMID: 6826345»PubMed
- Sillanpää M, Anttila P. Increasing prevalence of headache in 7-year-old schoolchildren.
Headache 1996;36:466-70 «PMID: 8824000»PubMed
- Carlsson J. Prevalence of headache in schoolchildren: relation to family and school
factors. Acta Paediatr 1996;85:692-6 «PMID: 8816206»PubMed
- Abu-Arefeh I, Russell G. Prevalence of headache and migraine in schoolchildren. BMJ
1994;309:765-9 «PMID: 7950559»PubMed
- Anttila P, Metsähonkala L, Aromaa M ym. Determinants of tension-type headache in children.
Cephalalgia 2002;22:401-8 «PMID: 12110116»PubMed
- Laurell K, Larsson B, Eeg-Olofsson O. Prevalence of headache in Swedish schoolchildren,
with a focus on tension-type headache. Cephalalgia 2004;24:380-8 «PMID: 15096227»PubMed
- Kröner-Herwig B, Heinrich M, Morris L. Headache in German children and adolescents:
a population-based epidemiological study. Cephalalgia 2007;27:519-27 «PMID: 17598791»PubMed
- Abu-Arafeh I, Razak S, Sivaraman B ym. Prevalence of headache and migraine in children
and adolescents: a systematic review of population-based studies. Dev Med Child Neurol
2010;52:1088-97 «PMID: 20875042»PubMed
Artikkelin tunnus: nix01571
© 2022 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim