Takaisin Tulosta

Työkyvyn arviointi ja työhönpaluu ST-nousuinfarktin jälkeen

Lisätietoa aiheesta
Käypä hoito
24.5.2011

Australiassa tehdyssä tutkimuksessa «Kovoor P, Lee AK, Carrozzi F ym. Return to full no...»1 sydäninfarktin sairastanet potilaat randomoitiin ennen kotiutusta kahteen ryhmään. Sisäänottokriteereinä olivat rintakivuttomuus, vasemman kammion EF > 40 %, negatiivinen tulos viikon kuluttua rasitustestissä iskemian suhteen (< 2 mm ST-laskut) ja saavutettu > 7 MET. Jos EF oli alle 40 %, elektrofysiologisessa testissä ei saanut provosoitua kammiotakykardiaa. 72 potilasta saatiin ryhmään, jossa palattiin kahdessa viikossa normaaleihin aktiviteetteihin, myös työelämään. 70 potilasta osallistuivat kuntoutukseen ja palasivat työelämään 6–8 viikon kuluessa. Kummassakaan ryhmässä ei sattunut kuolemia tai sydämen vajaatoiminnan kehittymistä. Potilasryhmien välille ei tullut seurannassa eroja puolen vuoden seurannan aikana.

Ranskalaisessa sairaalassa «Isaaz K, Coudrot M, Sabry MH ym. Return to work af...»2 hoidettiin vuosina 2000–2004 kaikkiaan 807 ST-nousuinfarktipotilasta pPCI:lla. Näistä 429 potilasta oli alle 65-vuotiaita. 15 potilasta menehtyi sairaalahoidon aikana ja jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. 27 potilaalle tehtiin ohitusleikkaus infarktisuonen pPCI:n jälkeen. Nämä potilaat eivät myöskään kuuluneet tutkimukseen. 12 potilasta kuoli ennen kontrollihaastattelua, ja 14 potilasta katosi seurannasta. 161 potilasta eivät olleet enää työssä ennen infarktia. Tutkimukseen otettujen potilaiden lukumääräksi jäi 200.

152 potilasta palasi töihin noin 134 vuorokauden jälkeen ja 48 potilasta eläköityi. Työhön palaamisessa ei ollut eroja sydänkuntoutukseen osallistuneiden ja osallistumattomien välillä. Kuntoutukseen osallistuneet palasivat töihin myöhemmin (156 ± 142 vrk vs. 69 ± 62 vrk, p < 0.001). Töihin palaamattomat potilaat olivat iäkkäämpiä, yksinasuvia, ja heillä oli vähemmän valtimosairauksien riskitekijöitä. Miehet palasivat todennäköisemmin töihin kuin naiset (78 vs 50 %, p = 0.02). Rintakipujen alkaminen päiväaikaan, ruumiillinen työ ja nopea avun hälyttäminen ennustivat myös työhön palaamattomuutta. Työhön palasivat aikaisemmin ne potilaat, joilla infarkti lokalisoitui muualle kuin etuseinään, EF säilyi korkeampana, sairaalahoitojakso jäi lyhyeksi ja jotka eivät osallistuneet sydänkuntoutukseen. Monimuuttuja-analyysin perusteella myöhäistä työhönpaluuta ennustivat kuntoutus (0.142; 95 % CI 0.044–0.46, p = 0.0011), ruumiillinen työ (0.356; 95 % CI 0.162–0.784, p = 0.01), sairaalahoidon kesto ja liuotushoito (TIMI 3 virtauksen puuttuminen).

Kommentti: Aikaisemmat tutkimukset ovat selvittäneet työhönpaluuta infarktin jälkeen liuotushoidetuilla, ohitusleikatuilla tai stabiilia sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla perkutaanisen toimenpiteen jälkeen. Historiallisiin tutkimuksiin verrattuna nykyaikaiset hoitokäytännöt eivät ole vaikuttaneet potilaiden töihin paluuseen.

Tutkimuksessa «Kovoor P, Lee AK, Carrozzi F ym. Return to full no...»1 tehtiin rasituskokeet kaikille ja myös elektrofysiologinen tutkimus, jos vasemman kammion EF oli alle 40 %. Tällainen käytäntö tuskin on tarpeellista ja kustannustehokasta rutiinimaisesti. Jos infarktin jälkeen on tehty angiografia, tarvittava revaskularisaatio ja potilas on stabiili, niin hän voi palata aktiiviseen elämään kahden viikon kuluttua.

Tutkimuksessa «Isaaz K, Coudrot M, Sabry MH ym. Return to work af...»2 voitiin osoittaa, että sydänkuntoutuksella ei voida lisätä töihin paluuta, ja osa kuntoutukseen osallistuneista potilaista palaa töihin verrokkeja myöhemmin.

Akuuttivaiheessa ST-nousuinfarktipotilaiden reperfuusiohoitoa tulee tehostaa, myöhemmin he tarvitsevat psykologista tukea ja rohkaisua palatakseen nopeasti työelämän. Kuntoutuksen sijaan tarvitaan kardiologin neuvoja ja kannustusta.

Kirjallisuutta

  1. Kovoor P, Lee AK, Carrozzi F ym. Return to full normal activities including work at two weeks after acute myocardial infarction. Am J Cardiol 2006;97(7):952-8. «PMID: 16563893»PubMed
  2. Isaaz K, Coudrot M, Sabry MH ym. Return to work after acute ST-segment elevation myocardial infarction in the modern era of reperfusion by direct percutaneous coronary intervention. Arch Cardiovasc Dis 2010;103(5):310-6. «PMID: 20619241»PubMed