Takaisin Tulosta

Vaihtoehtoisia hypoteeseja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä tutkittaessa

Lisätietoa aiheesta
Julia Korkman
16.4.2013
  • Joku muu kuin epäilty on hyväksikäyttänyt lasta.
  • Kyse on väärinymmärryksestä lapsen käyttäytymisestä ja/tai puheista.
  • Lapsi on altistunut seksuaaliselle materiaalille tai puheille (esimerkiksi lapsi on nähnyt vahingossa pornografiaa tai kuullut vanhempien lasten seksuaalissisältöisiä puheita).
  • Kyse on vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksessa syntyneestä epäilystä.
    • Epäily on herännyt vanhemman tai muun aikuisen mielessä ja vaikuttanut lapseen, esimerkiksi siten, että huolestunut vanhempi on kysynyt lapselta johdattelevia kysymyksiä epäilyyn liittyen.
    • Aikuinen tulkitsee systemaattisesti lapsen käytöksen viittaavan hyväksikäyttöön ja uskoo itse sen tapahtuneen. Vuorovaikutuksessa lapsen kanssa aikuisen uskomus siirtyy lapsen ja aikuisen yhteiseksi todellisuudeksi, joka voi laajeta lähiympäristöön.
    • Vanhemman harhaluuloisuus, "folie á deux" -ilmiö, jolloin lapsi jakaa vanhemman harhaluulon taikka "Münchausen by proxy" «Schreier HA. Repeated false allegations of sexual ...»1, «Schreier H. Munchausen by proxy defined. Pediatric...»2, johon on ajoittain viitattu myös väärien hyväksikäyttöepäilyjen yhteydessä. Kyse on huoltoriidan yhteydessä syntyneestä perusteettomasta epäilystä, jolla tietoisesti pyritään vaikuttamaan lapsen huoltajuusjärjestelyihin.
  • Lasta tai nuorta ei ole hyväksikäytetty, vaan hän valehtelee asiasta esimerkiksi vanhempien/muiden aikuisten ja lapsen välisen ristiriitatilanteen seurauksena.
  • Väärintulkinta fyysisistä oireista tai löydöksistä kuten ihottumista.
  • Myös itse haastattelu voi tuottaa perusteettoman kertomuksen hyväksikäytöstä.
    • Haastattelija on tehnyt suoraan johdattelevia tai vihjailevia kysymyksiä tai viestittänyt muutoin, millaista kertomusta hän odottaa lapselta.
    • Lapsi on tiedostamattomasti tuottanut perusteettoman epäilyn esimerkiksi sekoittamalla mielikuvituksen ja toden tai tulkitsemalla jotain tilannetta väärin.
    • Lapsi on tietoisesti tuottanut väärää tietoa.
      • Lapsi voi valita totuuden välttelyn ja vääristelyn jonkun henkilökohtaisen hyödyn vuoksi. Tämä koskee lähinnä isompia lapsia.
  • Mahdollisia selityksiä sille, että lapsi ei kerro tapahtuneesta hyväksikäytöstä:
    • Lapsi ei ole ymmärtänyt tilannetta hyväksikäyttönä eikä pysty palauttamaan asiaa mieleensä.
    • Hyväksikäyttäjä tai perheenjäsen on painostanut lasta. Painostus voi olla lahjontaa, pilkkaa tai uhkailua väkivallalla.
    • Lapsi saattaa suojella vanhempaansa tai muuta perheenjäsentä ilman ulkoista pakottamista.
    • Lapsi on hämmentynyt ja/tai stressaantunut tutkimusprosessista tai aikuisten reaktiosta epäilyn ilmituloon.
    • Lapsi ei halua kertoa asioista häpeän ja syyllisyydentunteiden vuoksi.
    • Lapsi on voinut saada sellaisen väärän käsityksen, että häntä pidetään vastuullisena siitä, mitä tapahtui.
    • Pieni lapsi ei itsekään ymmärrä, mitä on tapahtunut ja mistä pitäisi kertoa.
    • Hyväksikäyttöä ei ole tapahtunut.

Kirjallisuutta

  1. Schreier HA. Repeated false allegations of sexual abuse presenting to sheriffs: when is it Munchausen by Proxy? Child Abuse Negl 1996;20:985-91 «PMID: 8902297»PubMed
  2. Schreier H. Munchausen by proxy defined. Pediatrics 2002;110:985-8 «PMID: 12415040»PubMed
  3. Trocmé N, Bala N. False allegations of abuse and neglect when parents separate. Child Abuse Negl 2005;29:1333-45 «PMID: 16293307»PubMed
  4. Hershkowitz I. A case study of child sexual false allegation. Child Abuse Negl 2001;25:1397-411 «PMID: 11720387»PubMed