Takaisin Tulosta

Tietojen antaminen huoltajille lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä tutkittaessa

Lisätietoa aiheesta
Mia Tuominen ja Leena Salovartio
19.4.2013

Niiden asiakirjojen, jotka terveydenhuollon viranomaiselle syntyvät tutkimusten yhteydessä, mutta jotka eivät ole esitutkintamateriaalia (esimerkiksi sen vuoksi, että asiasta ei ole tehty rikosilmoitusta) julkisuus määräytyy julkisuuslain «Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta ...»1 ja potilaslain «Laki potilaan asemasta ja oikeuksista ...»2 perusteella.

Oikeuspsykiatristen yksikköjen keräämät tiedot ja yksiköissä poliisille ja oikeuslaitokselle kirjoitetut lausunnot ovat esitutkintamateriaalia jonka antamisesta huoltajille päättää poliisi «Laki lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämi...»3. Näin ollen yksiköillä ei ole oikeutta antaa lausuntoja tai muuta aineistoa huoltajille ilman poliisin lupaa. Usein huoltajat saavat terveydenhuollon yksikköjen laatimia lausuntoja suoraan poliisilta.

Julkisuuslain perusteella henkilön terveydentilaa koskevat asiakirjat ovat pääsääntöisesti salassa pidettäviä. Asianosaisella eli henkilöllä, jota asia koskee, on kuitenkin oikeus saada itseään koskevia tietoja asianosaisjulkisuuden periaatteen perusteella. Näin ollen lapsen huoltajilla ja vanhemmilla on lähes aina lakisääteinen oikeus tutustua lastaan koskevaan aineistoon. Vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa oikeus voidaan evätä; esimerkiksi jos katsotaan, että tietojen antaminen vahingoittaa lasta.

Tietojen antaminen huoltajille voidaan evätä myös potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain perusteella. Lain 9 §:n mukaan lapsella, joka kykenee päättämään itse hoidostaan, on oikeus kieltää terveydenhuoltoa koskevien tietojensa antamisen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Sen arvioiminen, milloin alaikäinen kykenee itse päättämään hoidostaan, on hoitavan lääkärin ja muun terveydenhuollon ammattihenkilön ratkaistava erikseen kussakin yksittäistapauksessa. Asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon muun muassa potilaan ikä, hänen yleinen kypsyytensä sekä hoitotoimenpiteen luonne ja siihen mahdollisesti liittyvät riskitekijät. Arvioinnissa on otettava huomioon myös potilaan sairauden tai ongelman vaikutus hänen arviointikykyynsä.

Lapsen vanhemmat ovat lapsensa yhteishuoltajia ja huolto jatkuu yhteisenä myös esimerkiksi avioeron jälkeen, jos toisin ei sovita tai päätetä. Jos huolto on uskottu yksin toiselle vanhemmista, huollosta erotetulla vanhemmalla ei ole oikeutta päättää lasta koskevista asioista tai saada lasta koskevia tietoja. Korkeimman oikeuden ratkaisun (2003:7) mukaan tuomioistuin voi kuitenkin antaa määräyksen, jonka mukaan huollosta erotetulla vanhemmalla on oikeus käyttää huoltajalle kuuluvaa oikeutta saada viranomaiselta lasta koskevia tietoja, mikäli sitä voidaan pitää lapsen edun mukaisena.

Kirjallisuutta

  1. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621»1. Siteerattu 11.5.2012.
  2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785»2. Siteerattu 11.5.2012
  3. Laki lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2008/20081009#a22.12.2009-1570»3. Siteerattu 11.5.2012