Muistisairauksien vaaratekijät ja ehkäisyn mahdollisuudet
Lisätietoa aiheesta
Timo Strandberg
22.9.2016
- Ikä on elämänaikaisen altistuksen kuvaaja ja näin kognitiivisen heikentymisen, muistioireiden
ja dementian tärkein vaaratekijä.
- Ikääntymismuutokset yhdessä muiden aivojen toimintaa heikentävien (tai suojaavien)
tekijöiden kanssa lopulta määräävät kliinisten oireiden synnyn.
- Tavallisia muistioireisiin yhdistyviä vaaratekijöitä on esitetty suosituksen taulukossa
Aivojen toimintaan ja Alzheimerin taudin (tai dementian) vaaraan yhdistyviä tekijöitä
epidemiologisten tutkimusten mukaan «Muistisairaudet»1.
- Näistä keskeisiä ovat valtimotautien yleiset vaaratekijät, kuten kohonnut verenpaine,
dyslipidemia, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, tupakointi, ylipaino ja vähäinen fyysinen
aktiivisuus.
- Epidemiologisten havaintojen perusteella on kehitetty riskimittari, joilla voidaan
arvioida keski-ikäisen henkilön tulevaa muistisairausriskiä «Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T ym. Risk scor...»1, ks. suosituksen taulukko «Muistisairaudet»1, potilasohje riskimittarista «Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy ja riskimittari»1.
- Havaittuihin vaaratekijöihin pitää puuttua ajoissa elintapamuutoksin ja tarvittaessa
lääkehoidolla. Tämä on huomion arvoista jo koulu- ja työterveyshuollossa.
- Terveellisten elintapojen noudattamisen ja aivojen terveydestä huolehtimisen läpi
elämän voidaan ajatella olevan myös parasta kognitiivisen heikentymisen, muistisairauksien
ja dementian ehkäisyä.
- Kuvatut vaaratekijät liittyvät kliinisen taudin ilmaantumisen riskiin epidemiologisissa
tutkimuksissa. Syy-yhteyden lopullinen osoittaminen vaatisi kuitenkin hoitotutkimusta,
jossa vaaratekijän vähentämisellä tai poistamisella saadaan aikaan kliinisten tapausten
väheneminen ja/tai samanaikainen muistisairaudelle tyypillisten patologisten merkkien
(aivomuutokset, merkkiaineet) väheneminen.
- Varsinaisen kliinisen taudin (diagnosoitu muistisairaus kuten AT, "dementia") lisäksi
tutkimusten päätetapahtumina on käytetty AT:hen liittyvää lievää kognitiivista heikentymistä
(mild cognitive impairment, MCI «Langa KM, Levine DA. The diagnosis and management ...»2), kognitiivisia toimintoja ja niiden heikentymistä tai biomerkkiaineita «Andrieu S, Coley N, Lovestone S ym. Prevention of ...»3.
- Keskeisiä preventiota koskevia tuloksia on koottu suosituksen taulukkoon Keskeisiä
satunnaisia preventiotutkimuksia, joissa on pyritty vaikuttamaan kognitiivisiin toimintoihin
tai kliiniseen (vanhuusiän) sporadiseen muistisairauteen «Muistisairaudet»1.
- Pyrittäessä muistisairauksien tehokkaaseen ehkäisyyn ei kuitenkaan voida tukeutua
pelkästään kliinisten hoitotutkimusten tuloksiin – etenkin, jos ne kohdistuvat
lyhytaikaisesti vain yhteen vaaratekijään (ks.suosituksen taulukko Keskeisiä satunnaisia
preventiotutkimuksia, joissa on pyritty vaikuttamaan kognitiivisiin toimintoihin tai
kliiniseen (vanhuusiän) sporadiseen muistisairauteen «Muistisairaudet»1).
- Muistisairauksien ja dementian ehkäisyä koskeviin tutkimuksiin ja niiden tulkintaan
sisältyy useita ongelmia ja virhelähteitä, joita on kuvattu tarkemmin katsauksessa
«Andrieu S, Coley N, Lovestone S ym. Prevention of ...»3, «Solomon A, Mangialasche F, Richard E ym. Advances ...»4, ja lisätietoartikkelissa «Muistisairauksien ja dementian ehkäisyä koskevien tutkimusten ongelmia ja virhelähteitä»2.
- Toistaiseksi ei näyttöä ole riskitekijöiden hoidon vaikutuksesta jo puhjenneen muistisairauden
etenemiseen (sekundaaripreventio).
- Ks. myös Potilasohje muistisairauksien riskimittarista ja ehkäisystä «Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy ja riskimittari»1.
Kirjallisuutta
- Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T ym. Risk score for the prediction of dementia
risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal, population-based study.
Lancet Neurol 2006;5:735-41 «PMID: 16914401»PubMed
- Langa KM, Levine DA. The diagnosis and management of mild cognitive impairment: a
clinical review. JAMA 2014;312:2551-61 «PMID: 25514304»PubMed
- Andrieu S, Coley N, Lovestone S ym. Prevention of sporadic Alzheimer's disease: lessons
learned from clinical trials and future directions. Lancet Neurol 2015;14:926-44 «PMID: 26213339»PubMed
- Solomon A, Mangialasche F, Richard E ym. Advances in the prevention of Alzheimer's
disease and dementia. J Intern Med 2014;275:229-50 «PMID: 24605807»PubMed
Artikkelin tunnus: nix02423 (050.044)
© 2020 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim