Takaisin Tulosta

Muistisairauksien vaaratekijät ja ehkäisyn mahdollisuudet

Lisätietoa aiheesta
Timo Strandberg
22.9.2016
  • Ikä on elämänaikaisen altistuksen kuvaaja ja näin kognitiivisen heikentymisen, muistioireiden ja dementian tärkein vaaratekijä.
  • Ikääntymismuutokset yhdessä muiden aivojen toimintaa heikentävien (tai suojaavien) tekijöiden kanssa lopulta määräävät kliinisten oireiden synnyn.
  • Tavallisia muistioireisiin yhdistyviä vaaratekijöitä on esitetty suosituksen taulukossa Aivojen toimintaan ja Alzheimerin taudin (tai dementian) vaaraan yhdistyviä tekijöitä epidemiologisten tutkimusten mukaan «Muistisairaudet»1.
    • Näistä keskeisiä ovat valtimotautien yleiset vaaratekijät, kuten kohonnut verenpaine, dyslipidemia, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, tupakointi, ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus.
  • Epidemiologisten havaintojen perusteella on kehitetty riskimittari, joilla voidaan arvioida keski-ikäisen henkilön tulevaa muistisairausriskiä «Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T ym. Risk scor...»1, ks. suosituksen taulukko «Muistisairaudet»1, potilasohje riskimittarista «Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy ja riskimittari»1.
    • Havaittuihin vaaratekijöihin pitää puuttua ajoissa elintapamuutoksin ja tarvittaessa lääkehoidolla. Tämä on huomion arvoista jo koulu- ja työterveyshuollossa.
  • Terveellisten elintapojen noudattamisen ja aivojen terveydestä huolehtimisen läpi elämän voidaan ajatella olevan myös parasta kognitiivisen heikentymisen, muistisairauksien ja dementian ehkäisyä.
  • Kuvatut vaaratekijät liittyvät kliinisen taudin ilmaantumisen riskiin epidemiologisissa tutkimuksissa. Syy-yhteyden lopullinen osoittaminen vaatisi kuitenkin hoitotutkimusta, jossa vaaratekijän vähentämisellä tai poistamisella saadaan aikaan kliinisten tapausten väheneminen ja/tai samanaikainen muistisairaudelle tyypillisten patologisten merkkien (aivomuutokset, merkkiaineet) väheneminen.
  • Varsinaisen kliinisen taudin (diagnosoitu muistisairaus kuten AT, "dementia") lisäksi tutkimusten päätetapahtumina on käytetty AT:hen liittyvää lievää kognitiivista heikentymistä (mild cognitive impairment, MCI «Langa KM, Levine DA. The diagnosis and management ...»2), kognitiivisia toimintoja ja niiden heikentymistä tai biomerkkiaineita «Andrieu S, Coley N, Lovestone S ym. Prevention of ...»3.
  • Keskeisiä preventiota koskevia tuloksia on koottu suosituksen taulukkoon Keskeisiä satunnaisia preventiotutkimuksia, joissa on pyritty vaikuttamaan kognitiivisiin toimintoihin tai kliiniseen (vanhuusiän) sporadiseen muistisairauteen «Muistisairaudet»1.
  • Pyrittäessä muistisairauksien tehokkaaseen ehkäisyyn ei kuitenkaan voida tukeutua pelkästään kliinisten hoitotutkimusten tuloksiin – etenkin, jos ne kohdistuvat lyhytaikaisesti vain yhteen vaaratekijään (ks.suosituksen taulukko Keskeisiä satunnaisia preventiotutkimuksia, joissa on pyritty vaikuttamaan kognitiivisiin toimintoihin tai kliiniseen (vanhuusiän) sporadiseen muistisairauteen «Muistisairaudet»1).
  • Muistisairauksien ja dementian ehkäisyä koskeviin tutkimuksiin ja niiden tulkintaan sisältyy useita ongelmia ja virhelähteitä, joita on kuvattu tarkemmin katsauksessa «Andrieu S, Coley N, Lovestone S ym. Prevention of ...»3, «Solomon A, Mangialasche F, Richard E ym. Advances ...»4, ja lisätietoartikkelissa «Muistisairauksien ja dementian ehkäisyä koskevien tutkimusten ongelmia ja virhelähteitä»2.
  • Toistaiseksi ei näyttöä ole riskitekijöiden hoidon vaikutuksesta jo puhjenneen muistisairauden etenemiseen (sekundaaripreventio).
  • Ks. myös Potilasohje muistisairauksien riskimittarista ja ehkäisystä «Ohje potilaille ja läheisille: Etenevien muistisairauksien ja dementian ehkäisy ja riskimittari»1.

Kirjallisuutta

  1. Kivipelto M, Ngandu T, Laatikainen T ym. Risk score for the prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal, population-based study. Lancet Neurol 2006;5:735-41 «PMID: 16914401»PubMed
  2. Langa KM, Levine DA. The diagnosis and management of mild cognitive impairment: a clinical review. JAMA 2014;312:2551-61 «PMID: 25514304»PubMed
  3. Andrieu S, Coley N, Lovestone S ym. Prevention of sporadic Alzheimer's disease: lessons learned from clinical trials and future directions. Lancet Neurol 2015;14:926-44 «PMID: 26213339»PubMed
  4. Solomon A, Mangialasche F, Richard E ym. Advances in the prevention of Alzheimer's disease and dementia. J Intern Med 2014;275:229-50 «PMID: 24605807»PubMed