Kognitiivinen harjoittelu aikuisilla ADHD:ssa
Lisätietoa aiheesta
Maarit Virta
8.2.2017
- ADHD-oireisten aikuisten kohdalla kognitiivista harjoittelua on tutkittu hyvin vähän.
Muutamia tutkimuksia tietokoneella tehdystä kognitiivisesta harjoittelusta on julkaistu:
- Gropper ym. «Gropper RJ, Gotlieb H, Kronitz R ym. Working memor...»1tutkivat työmuistiharjoittelun (Cogmed QM) soveltuvuutta ja vaikuttavuutta opiskelijoilla
(ikä, keskiarvo 28, vaihteluväli 19–52 vuotta), joilla oli ADHD tai oppimisvaikeuksia.
62 opiskelijaa satunnaistettiin vaikeutuvaan 5-viikkoiseen (5 x 45 min/viikko) työmuistiharjoittelu-
tai kontrolliryhmään. Työmuistiharjoitteluun osallistuneiden suoriutuminen koheni
harjoittelua vastaavissa työmuistitehtävissä. Myös itseraportoitujen ADHD-oireiden
(ASRS) ja kognitiivisten virheiden määrä väheni. Muutoksia ei todettu mm. toisenlaisissa
työmuistitehtävissä, muissa kognitiivisissa tehtävissä tai akateemisessa suoriutumisessa.
- Mawjee ym. «Mawjee K, Woltering S, Tannock R. Working Memory T...»2 tutkivat työmuistiharjoittelun (Cogmed) vaikutusta opiskelijoilla (ikä 18–35
vuotta), joilla oli ADHD. 97 henkilöä satunnaistettiin 5-viikkoiseen (5 x viikko)
tavallisen pituiseen (45 min/kerta) yksilöllisesti vaikeutuvaan harjoitteluun, lyhennettyyn
(15 min/kerta) yksilöllisesti vaikeutuvaan harjoitteluun ja kontrolliryhmään. Kummankin
harjoitteluryhmän suoriutuminen koheni harjoittelua vastaavissa työmuistitehtävissä
mutta tilastollisten korjausten (useita mittauksia) jälkeen tulokset jäivät niukoiksi.
Myöskään yleistymistä ei todettu.
- Virta ym. «Mawjee K, Woltering S, Tannock R. Working Memory T...»2 suomalaisessa tutkimuksessa vuodelta 2010 tutkittiin työryhmän kehittämän kognitiivisen
harjoittelun (N = 9, kontrolliryhmä N = 10, kognitiivis-behavioraalinen terapia N
= 10) vaikutusta aikuisilla, joilla oli diagnosoitu ADHD. Kuntoutus (60 min/kerta)
tapahtui 10 viikon ajan, 2 kertaa viikossa psykologin vastaanotolla tietokoneella.
Harjoittelussa oli tehtäviä, jotka kohdentuivat mm. tarkkaavuuden suuntaamiseen, ylläpitoon,
työmuistiin ja inhibitioon. Tehtävien vaikeusaste muuttui suoriutumisen perusteella.
Osallistujien suoriutuminen harjoitelluissa tehtävissä koheni mutta kohentuminen ei
yleistynyt kognitiivisiin tehtäviin, itseraportoituihin oireisiin tai riippumattoman
arvioijan arvioon.
- Tutkimustulokset eivät siis ole yhdenmukaisia. Tämä liittynee ainakin potilasvalintaan,
käytettyyn kognitiiviseen harjoitusohjelmistoon, harjoittelun tiiveyteen, kontrolliryhmän
interventioon jne. Tutkimuksiin osallistuneet ovat myös usein olleet kognitiiviselta
tasoltaan varsin hyviä.
- Tiiviillä (useita kertoja viikossa), yksilöllisesti suunnitellulla ja vaikeutuvalla
työmuistiharjoittelulla saattaa olla vaikutuksia työmuistiin aikuisilla, joilla on
ADHD. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan, ennen kuin selvää kannanottoa voidaan tehdä.
Harjoittelun vaikutus ei näyttäisi kuitenkaan siirtyvän muihin kognitiivisiin toimintoihin,
arkeen, opiskeluun tai työelämään.
Kirjallisuutta
- Gropper RJ, Gotlieb H, Kronitz R ym. Working memory training in college students with
ADHD or LD. J Atten Disord 2014;18:331-45 «PMID: 24420765»PubMed
- Mawjee K, Woltering S, Tannock R. Working Memory Training in Post-Secondary Students
with ADHD: A Randomized Controlled Study. PLoS One 2015;10:e0137173 «PMID: 26397109»PubMed
- Virta M, Salakari A, Antila M ym. Short cognitive behavioral therapy and cognitive
training for adults with ADHD - a randomized controlled pilot study. Neuropsychiatr
Dis Treat 2010;6:443-53 «PMID: 20856608»PubMed
Artikkelin tunnus: nix02461
© 2023 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim