Takaisin

Rivastigmiinin haittavaikutukset Alzheimerin taudissa

Näytönastekatsaukset
Ari Rosenvall
7.9.2016

Näytön aste: A

Rivastigmiini on kohtalaisen hyvin siedetty lievässä ja keskivaikeassa Alzheimerin taudissa.

The UK Health Technology Assessment (HTA) on tehnyt arviointinsa v. 2012 «Bond M, Rogers G, Peters J ym. The effectiveness a...»1 (Internet «http://www.journalslibrary.nihr.ac.uk/hta/volume-16/issue-21»1) donepetsiilin, rivastigmiinin, galantamiinin ja memantiinin kliinisestä tehosta ja kustannusvaikuttavuudesta Alzheimerin tautia sairastavilla potilailla. Mukaan otettiin englanninkieliset systematisoidut katsaukset ja satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimukset. Lisäksi haettiin tietoa kontrolloitujen tutkimusten rekisteristä (www.clinicaltrials.gov). Rivastigmiinin osalta tämä arviointi pohjautui Cochrane-katsaukseen «Birks JS, Chong LY, Grimley Evans J. Rivastigmine ...»2 vuodelta 2009, mutta koska tämä Cochrane-katsaus on päivitetty vuonna 2015, on se arvioitu erikseen.

Molempiin katsauksiin mukaan otetut tutkimukset olivat interventioita, joissa potilailla oli diagnosoitu Alzheimerin tauti. Molemmissa tutkimuskohteena olivat yleistila, kognitio, toimintakyky, mieliala, käyttäytyminen tai elämänlaatu. Myös systemoidut katsaukset käytiin läpi. Haittavaikutusten osalta myös muut kuin kaksoissokkotutkimukset huomioitiin.

Mukaan otettujen tutkimusten laatu arvioitiin kriteeristöllä, jonka on luonut NHS Centre for Reviews and Dissemination.

HTA:ssa oli rivastigmiinin osalta mukana 9 vuosina 1998–2007 julkaistua tutkimusta, joissa oli yhteensä 4 775 potilasta. Hoidon kesto oli 13–26 viikkoa. Kaikilla potilailla oli lievä tai keskivaikea Alzheimerin tauti, MMSE-pisteet vaihtelivat välillä 10–26 pistettä. Rivastigmiinihoito toteutettiin joko peroraalisesti kapseleilla (ad 12 mg/vrk) tai depotlaastarilla ihon läpi (ad 17,4 mg/24 tuntia).

Vakavia haittatapahtumia ei ollut lumeryhmää enempää missään aktiivihoitoryhmässä. Sen sijaan kapselimuodossa hoitoa saaneiden ryhmissä oli pahoinvointia (53,9 % vs lumeryhmän 14,0 %), ruokahaluttomuutta, ripulia, oksentelua, vatsakipua, ahdistuneisuutta, huimausta ja päänsärkyä merkitsevästi enemmän kuin lumeryhmässä ja myös oireilevia peräpukamia todettiin enemmän. Laastarihoitoryhmissä pienemmillä annoksilla (9,5 mg/24 tuntia) haittavaikutusten määrä ei eronnut lumeryhmästä, mutta suuremmalla annoksella (17,4 mg/24 tuntia) pahoinvointia, ripulia, oksentelua, vatsakipua, painon laskua ja ruokahaluttomuutta todettiin lumeryhmää enemmän.

Cochrane-katsauksessa «Birks JS, Chong LY, Grimley Evans J. Rivastigmine ...»2 vuodelta 2015 oli mukana kaikkiaan 13 tutkimusta; potilaita pienellä peroraalisella rivastigmiiniannoksella (1–4 mg/vrk) oli 644, suuremmalla (6–12 mg/vrk) oli 2 038 ja laastarimuodossa 9,5 mg/24h 580 potilasta sekä suurella 17,4 mg/24 tuntia -vahvuudella 281 potilasta.

Kaikissa tutkimuksissa osa potilaista keskeytti haittavaikutusten vuoksi. Aktiivilääkeryhmissä keskeyttäneitä oli merkitsevästi enemmän kuin lumeryhmässä; suhteellinen riski (RR) vaihteli 1,01–2,99 tutkimuksesta riippuen. Merkittävää maksatoksisuutta taikka muuta vakavaa haittaa ei tullut esiin.

Kirjoittajien yhteenvedossa haittavaikutuksista todetaan, että peroraalinen kapselilääkitys vaatii melko pitkää annostitrauksen aikaa, jotta voidaan välttää pahoinvointia, oksentelua, ripulia, vatsakipua, huimausta, päänsärkyä ja ruokahaluttomuutta, jotka liittyvät käytettyyn kolinergiseen lääkkeeseen. Kapselilääkitystä käyttävistä merkittävä osa lopettaa lääkityksen haittavaikutusten takia, ja siksi tämä on kliinisesti merkittävä ongelma.

Tätä on pyritty ratkaisemaan hitaasti lääkettä vapauttavan laastarimuodon avulla. Laastarivahvuudella 4,5 mg/24 tuntia teho jäi vähäiseksi (samoin kuin haittavaikutukset), kun taas 9,5 mg/24 tuntia -laastarilla oli tehoa yhtä paljon kuin 6–12 mg peroraalisella päiväannoksella, mutta merkittävästi vähemmän haittavaikutuksia. Todetuista haittatapahtumista valtaosa oli ihon punotusta, turvotusta tai kutinaa. 17,4 mg/24 tuntia -laastarilla taas myös haittavaikutusten määrä lisääntyi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Bond M, Rogers G, Peters J ym. The effectiveness and cost-effectiveness of donepezil, galantamine, rivastigmine and memantine for the treatment of Alzheimer's disease (review of Technology Appraisal No. 111): a systematic review and economic model. Health Technol Assess 2012;16:1-470 «PMID: 22541366»PubMed
  2. Birks JS, Chong LY, Grimley Evans J. Rivastigmine for Alzheimer's disease. Cochrane Database Syst Rev 2015;9:CD001191 «PMID: 26393402»PubMed