Takaisin

Antipsykootit dementiaan liittyvien agitaatio- ja psykoosioireiden hoidossa

Näytönastekatsaukset
Risto Vataja ja Hannu Koponen
14.9.2016

Näytön aste: C

Risperidoni ja aripipratsoli ovat tehokkaita dementiaan liittyvien agitaatio- ja psykoosioireiden hoidossa, muiden uusien psykoosilääkkeiden osalta näyttöä ei ole.

Tan ym. julkaisivat laajan meta-analyysin «Tan L, Tan L, Wang HF ym. Efficacy and safety of a...»1 uusien psykoosilääkkeiden (risperidoni, olantsapiini, ketiapiini, aripipratsoli, tsiprasidoni ja klotsapiini) tehosta ja turvallisuudesta dementiaan liittyvien neuropsykiatristen oireiden hoidosta. Mukaan otetuista tutkimuksista 3 oli tehty aripipratsolilla, 5 olantsapiinilla, 7 ketiapiinilla ja 8 risperidonilla. Klotsapiinilla ja tsiprasidonilla tehtyjä kaksoissokkoja satunnaistettuja tutkimuksia ei löytynyt. Kaikki tutkimukset oli toteutettu Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Kaikki olivat satunnaistettuja, paralleeleja tutkimusasetelmia, joiden kesto oli 6–26 viikkoa.

Kolme aripipratsolitutkimusta olivat kaikki 10 viikon kestoisia. Kohderyhmänä olivat Alzheimer-potilaat, joilla oli psykoosioireita, ja tutkimusten päätemuuttujat olivat samat (BPRS, NPI, CGI-S ja CMAI-pisteet). 2 tutkimuksessa mukaan otettiin hoivakotiasukkaita, 1:ssä kotona asuvia muistisairaita. Annokset vaihtelivat 2–10 mg välillä. Aripipratsoli oli meta-analyysissa lumetta tehokkaampi CGI-S-, BPRS-, NPI-mittareilla, ja CMAI-mittarilla hoivakotipotilailla.

5 olantsapiinitutkimusta oli 6–12 viikon kestoisia. Kohderyhmänä oli 2 tutkimuksessa dementiapotilaat, joilla oli psykoosioireita, ja 3 tutkimuksessa potilaat, joilla oli psykoosioireita, aggressiivisuutta tai agitaatiota. Tutkimusten päätemuuttujat olivat samat (BPRS- ja NPI-pisteet). 2 tutkimuksista mukaan otettiin hoivakotiasukkaita, 3:een kotona asuvia muistisairaita. Meta-analyysiin valituissa tutkimuksissa annos oli keskimäärin 5 mg/vrk. Olantsapiini ei ollut lumetta tehokkaampi BPRS- ja NPI-mittareilla.

7 ketiapiinitutkimuksen asetelmat vaihtelivat kohderyhmän mukaan. Eri tutkimuksissa mukaan otettiin Alzheimer-, vaskulaari- ja/tai sekatyypin potilaita, joilla oli käytösoireita, psykoosioireita, levottomuutta tai aggressiivisuutta ja jotka asuivat joko kotonaan tai laitoksessa. 2 tutkimuksista annoksena oli 50 mg/vrk ja muissa 100 mg/vrk. Kummallakaan annoksella ei meta-analyysissa saatu tehoa BPRS- ja NPI-mittareilla.

8 risperidonitutkimuksesta 4 oli toteutettu hoivakotipotilailla dementiaan liittyvän aggressiivisuuden hoidossa, ja hoitoaika oli 12 viikkoa. 3:een mukaan otettiin Alzheimer-potilaita, joilla oli psykoottisia tai agitaatio-oireita, ja 1:een pelkästään psykoosipotilaita. Meta-analyysissa saatiin tehoa BEHAVE-AD-, CMAI-, ja CGI-S-mittareilla, mutta ei NPI- ja BPRS-mittareilla.

Uneliaisuus oli lumeryhmää tavallisempaa kaikissa psykoosilääkeryhmissä. Olantsapiinipotilailla oli lumeryhmää enemmän kävelyvaikeuksia, muilla psykoosilääkkeillä näitä ei meta-analyysissa todettu. Turvotukset olivat risperidonitutkimuksissa meta-analyysissa lumeryhmää tavallisempia, muissa lääkeryhmissä eroa ei ollut. Kaatuilu ei ollut minkään yksittäisen lääkkeen meta-analyysissa tai kaikkien lääkkeiden yhteen kootussa meta-analyysissa lumeryhmää tavallisempaa. Aivohalvausriski oli lumelääkettä saaneilla suurempi risperidonitutkimusten meta-analyysissa, mutta ei muissa psykoosilääkeryhmissä. Kuolemanriski ei ollut meta-analyysissa lisääntynyt minkään yksittäisen lääkkeen tai kaikkien lääkkeiden yhteen kootussa meta-analyysissa. Tutkimuksen keskeyttäneiden lukumäärässä ei ollut eroja lääkkeiden välillä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti

Risperidoni ja aripipratsoli olivat meta-analyysin mukaan tehokkaita dementiapotilaiden psykoosi- ja levottomuusoireiden hoidossa. Risperidonista näyttö on A-tasoa (ks. näytönastekatsaus «Risperidoni on tehokas dementiaan liittyvien vaikeiden käytösoireiden hoidossa.»A). Tutkimuksissa käytettiin lääkeannoksia, jotka vastaavat suomalaista käytäntöä, mutta useimmissa tutkimuksissa annoksen säätämiseen vasteen mukaan oli vain vähäisiä mahdollisuuksia. Tulosten arviointia ja soveltamista kliiniseen työhön haittaa se, että vasteen eroa lievästi tai toisaalta vaikeasti oireilevien potilaiden välillä ei voida verrata. Potentiaalisesti vaarallisten haittavaikutusten vuoksi kaikkien psykoosilääkkeiden käytössä pitää noudattaa erityistä varovaisuutta.

Kirjallisuutta

  1. Tan L, Tan L, Wang HF ym. Efficacy and safety of atypical antipsychotic drug treatment for dementia: a systematic review and meta-analysis. Alzheimers Res Ther 2015;7:20 «PMID: 25897331»PubMed