Takaisin

Liikenneitsemurhat onnettomuustutkinta-aineistossa

Näytönastekatsaukset
Tanja Laukkala ja Alpo Vuorio
7.1.2020

Näytön aste: C

Suomalaisen onnettomuustutkinta-aineiston mukaan sairaalassa hoidettuun psykiatriseen häiriöön saattaa liittyä 5 vuoden ajan kohonnut liikenneitsemurhakuolleisuuden riski.

Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa «Kujansuu A, Rautiainen S, Hakko H ym. Drivers' psy...»1 vuosien 1990–2011 kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien osalta selvitettiin kuljettajien psykiatrista sairastavuutta. 4 930 kuljettajasta, joiden kuolemaa oli käsitelty onnettomuustutkintana, tutkimukseen otettiin 4 281, lisäedellytyksinä Suomen kansalaisuus terveystietojen löytymiseksi, ikä 16 vuotta tai yli ajokortin saamisen alaikärajan vuoksi, ja osallisena mopo tai moottoripyörä, auto tai pakettiauto. Kuljettajista miehiä oli 83 % ja naisia 17 %. Psykiatriset sairaalahoidot ja niiden pituus selvitettiin 5 vuoden ajalta ennen kuolonkolaria. 4 281 kuljettajan ikä vaihteli 16–92 vuoden välillä.

10,1 % (N = 360) miehistä ja 8,9 % (N = 65) naisista oli ollut 5 vuoden sisään ennen onnettomuutta psyykkisistä syistä sairaalahoidossa. Alkoholinkäyttöön (4,3 %), mielialahäiriöihin (3,8 %) ja ahdistuneisuuteen (2,8 %) liittyvät syyt olivat yleisimmät sairaalahoidon syyt. Miehillä alkoholinkäyttöhäiriöt ja naisilla mielialahäiriöt ja persoonallisuushäiriöt korostuivat. Jos psykiatrisia häiriöitä oli todettu, ja kun alkoholi- ja huumausaineriippuvuudet oli poistettu, psykiatrisiin häiriöihin sairaalassa hoidettuna liittyi lisääntynyt myöhemmän liikenneitsemurhakuolleisuuden riski, mieskuljettajilla OR 4,36 (95 % luottamusväli 2,83–6,73, liikenneitsemurhatapauksia, joissa anamneesissa psykiatrinen hoitojakso 39, verrokkeja liikenneitsemurha ilman psykiatrista sairaalahoitoa 173) ja naiskuljettajilla OR 3,50 (95 % luottamusväli 1,31–9,33, tapauksia 9 vs. 27).

  • Laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Yleiskommentti:

Sveitsiläinen tapaus (N = 31) – verrokki (N = 34) -tutkimus (Niveau G, Kelley-Puskas. Psychiatric disorders and fitness to drive. J Med Ethics 2001;27:36-9) selvitti eroja lääkäreiden ilmoittamien vs. ajokortin onnettomuuden vuoksi menettäneiden psykiatristen potilaiden välillä. Objektiivisten riskitekijöiden huomioimisen lisäksi alemman koulutuksen saaneista pitkään psyykkisesti sairastaneista miehistä lääkärit ilmoittivat herkemmin, sen sijaan liikennekäyttäytymistaustaa ei huomioitu riittävästi.

Kirjallisuutta

  1. Kujansuu A, Rautiainen S, Hakko H ym. Drivers' psychiatric disorders and fatal motor vehicle accidents in Finland. J Psychiatr Res 2017;84:227-36 «PMID: 27770742»PubMed