Takaisin

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) tavanomaisen hoidon lisänä ja itsemurhayrityksen uusiutumisen riski

Näytönastekatsaukset
Erkki Isometsä
7.1.2020

Näytön aste: A

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) tavanomaisen hoidon lisänä vähentää itsemurhayrityksen uusimisen riskiä.

Kattava meta-analyysi «Hawton K, Witt KG, Salisbury TLT ym. Psychosocial ...»1 kartoitti itsemurhayrityksen jälkeisen uuden yrityksen riskin vähentämiseen kohdennettujen psykososiaalisten interventioiden vaikuttavuutta aikuispotilailla. Meta-analyysi oli osa laajempaa Cochrane Collaborationin tutkimuskokonaisuutta, jossa kartoitettiin näitä interventioita erikseen eri ikäryhmissä. Meta-analyysin pohjana oli 2 aiempaa samaa aihepiiriä käsitellyttä meta-analyysiä vuosilta 1998 ja 2011, joista jälkimmäinen toimi perustana NICEn vuonna 2011 julkaistulle hoitosuositukselle.

Laajassa uudessa, vuodet 1998–2015 sisältäneessä, kirjallisuushaussa etsittiin ne interventiot, joista löytyi vähintään 3 erillistä, satunnaistettua ja kontrolloitua kliinistä koetta. Tutkimusten kohteena olivat henkilöt, jotka olivat yrittäneet itsemurhaa korkeintaan 6 kuukautta aikaisemmin. Primaarinen vastemuuttuja oli itsemurhayrityksen uusimisen todennäköisyys hoidon päätyttyä sekä 6, 12 tai 24 kuukauden seurannassa intention-to-treat-analysoituna. Erilaisia satunnaistettuja interventiotutkimuksia löydettiin kaikkiaan 55 kappaletta.

Kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT) koskevia erillisiä kliinisiä kokeita löytyi näistä aineistoista kaikkiaan 18 kappaletta. Tutkimusten hoitovaiheen kesto vaihteli 3 viikon ja puolen vuoden välillä, ja hoito toteutui yleensä viikoittaisina tapaamisina.

CBT osoittautui tavanomaista hoitoa tehokkaammaksi keinoksi vähentää itsemurhayrityksiä 6 kuukauden (12 tutkimusta, Ntot = 1 317; Odds ratio 0,54; 95 % luottamusväli 0,34–0,85) ja 12 kuukauden seurannoissa (10 tutkimusta, Ntot = 2 232; OR 0,80; 95 % luottamusväli 0,65–0,98). Hoidolla oli myönteinen vaikutus myös sekundaarisiin päätetapahtumiin (depressio, toivottomuus, itsemurha-ajatukset sekä ongelmanratkaisu).

Tutkijat katsoivat kognitiivisen käyttäytymisterapian olevan tehokas interventio itsemurhayritysten ehkäisyssä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Yhdysvaltain armeijan terveydenhuollossa toteutetussa kliinisessä kokeessa «Rudd MD, Bryan CJ, Wertenberger EG ym. Brief cogni...»2 rekrytoitiin itsemurhaa yrittäneitä tai vakavasti itsemurhaa ajattelevia potilaita (Ntot = 152), jotka olivat aktiivisessa palveluksessa olevia sotilaita. Heitä satunnaistettiin joko lyhyeen kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan tai tavanomaiseen hoitoon. Itsemurha-ajatuksia arvioitiin Beckin SSI-asteikon (Scale for Suicidal Ideation) avulla, ja itsemurhayrityksiä kartoitettiin strukturoidun haastattelun (Suicide Attempt Self-Injury Interview) avulla. Tutkimuksen primaarinen päätetapahtuma oli itsemurhayritys 24 kuukauden seuranta-aikana.

CBT-ryhmässä itsemurhayrityksiä oli seurannassa 8 potilaalla (14 %) ja tavanomaisen hoidon ryhmässä 18 (40 %) potilaalla (hazard ratio = 0,3; 95 % luottamusväli 0,16–0,87, p = 0,02; NNT = 3,88).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentti:

Kognitiivinen käyttäytymisterapia on laajimmin tutkittu psykososiaalinen interventio itsemurhayrityksen uusimisen ehkäisyssä, ja hyöty tavanomaiseen hoitoon verrattuna näyttää selvältä. Sitä koskevia satunnaistettuja kliinisiä kokeita on noin parikymmentä, ja niissä on kaikkiaan yli 2 000 satunnaistettua potilasta seurattu vähintään 1 vuoden ajan. Hoitomuodon yleistä uskottavuutta vahvistaa vahva näyttö vaikuttavuudesta myös depression ja ahdistuneisuushäiriöiden hoitomuotona. Vaikuttavuus näyttäytyy vahvempana ensimmäisen puolen vuoden aikana kuin 1 vuoden seurannassa. Näyttö hyödyn pidempiaikaisesta säilymisestä on edelleen ohut.

Kirjallisuutta

  1. Hawton K, Witt KG, Salisbury TLT ym. Psychosocial interventions following self-harm in adults: a systematic review and meta-analysis. Lancet Psychiatry 2016;3:740-50 «PMID: 27422028»PubMed
  2. Rudd MD, Bryan CJ, Wertenberger EG ym. Brief cognitive-behavioral therapy effects on post-treatment suicide attempts in a military sample: results of a randomized clinical trial with 2-year follow-up. Am J Psychiatry 2015;172:441-9 «PMID: 25677353»PubMed